PETTERI VÄRTÖ
TANJA HEISKANEN ja 11 muuta maahanmuuttajaa istuvat pöydän ääressä
Kareltekin opetustiloissa. Marja Leppänen ja Markku Nurminen käyvät
vuorollaan jokaisen luona opastamassa heitä erilaisissa tehtävissä.
Tehtävät liittyvät pääasiassa liiketoimintaan ja yritystietouteen, sillä
entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet kurssilaiset ovat kiinnostuneita
perustamaan oman yrityksen Suomessa.
Syyskuussa käynnistyneessä, venäjänkielisille maahanmuuttajille suunnatussa
yrittäjyysvalmennuksessa on kaksi piippua. Toinen tähtää maahanmuuttajien
työllistämiseen, toisen jyvä on uuden paikallisen ja kansainvälisen
liiketoiminnan luomisessa Etelä-Karjalaan.
Kumpikin paikkaa maahanmuuttajien nykyisen kotimaan työllistämispolitiikan
surkeaa epäonnistumista sekä heidän osaamisensa että suhteidensa
hyödyntämisessä.
VIIPURISTA kymmenen vuotta sitten Lappeenrantaan muuttaneen Tanjan tarina
on tavallinen sekä kurssilaisten että monien muiden maahanmuuttajien
keskuudessa.
Venäjän rautateillä asiakaspalvelijana työskennellyt nainen on Suomessa
saanut vain harjoittelijan lyhytaikaisia työsopimuksia.
Pitkiä työttömyysjaksoja on lisäksi katkonut opiskelu hotelli- ja
ravintola-alan oppilaitoksessa, joka kyllä valmisti ammattiin, mutta ei
tuonut työpaikkaa. Tanja haluaa kuitenkin hyödyntää suomalaista tutkintoaan.
Siksi hän on syyskuusta istunut neljä päivää viikossa luokkahuoneessa ja
tehnyt viidennen erilaisia yrityksen perustamiseen liittyviä etätehtäviä.
Olen pitkään pohtinut oman yrityksen perustamista, koska Lappeenrannasta
ei ole löytynyt töitä. Yrittäjäkurssi antaa lisätietoa ja tukea oman
yrityksen perustamiseen. Minulla on varsin selkeä liikeidea valmiina, Tanja
sanoo.
Pitkät työttömyysjaksot turhauttavat, kun ei voi osallistua yhteiskunnan
pyörittämiseen ja tuottaa iloa ja hyötyä muille. Suomi on kouluttanut ja
antanut muutenkin paljon ja haluaisin antaa takaisin, nyky-suomalainen jatkaa.
LIIKEIDEA Tanjalla liittyy hänen koulutuksensa mukaisesti hotelli- ja
ravintola-alaan. Selkeän liikeidean lisäksi kurssin valintaperusteina
olivat hyvä suomenkielen taito ja yrittäjämotiivi, projektipäällikkö Markku
Nurminen kertoo.
Kurssi tähtää rajan yli käytävään kansainväliseen kauppaan. Valittujen
liikeideat olivat sekä paikallisia että kansainvälisiä vienti-, tuonti-,
matkailu-, hotelli- ja ravintola-alan sekä Venäjänkaupan yrityksiä, jotka
toimivat lähinnä palvelusektorilla, hän sanoo.
LAPPEENRANNASSA annettavaan koulutukseen haki kaikkiaan 33 maahanmuuttajaa.
Valituista yhdeksän on Lappeenrannasta, yksi sekä Imatralta, Joutsenosta
että Taipalsaarelta.
Ikäjakauma on 2050 vuotta, mutta suurin osa on 3545-vuotiaita.
Hakijoita oli yli kymmenen prosenttia kurssille valikoituneesta
ikäryhmästä. Määrä on mielestäni valtava ja kertoo, miten kova motivaatio
ja halu tehdä työtä maahanmuuttajilla on.
MAAHANMUUTTAJILLA on entisistä kotimaistaan muistona Suomessa nollautunut
työura sekä verkottumista vartoavat suhteet.
Markku Nurmisen mukaan tämän resurssin käyttöönotolla, jos kurssi johtaa
yrityksiin, on paljon potentiaalia Etelä-Karjalassa.
Nykyiset rajan yli toimivat yritykset ovat lähinnä venäläisiä.
Maahanmuuttajien osaamisen ja taidon aito hyödyntäminen auttaisi aluetta.
Kuvateksti
Kymmenen vuotta Lappeenrannassa asunut Tanja Heiskanen haluaa katkaista
pitkän työttömyysputken työllistämällä itsensä ja mahdollisesti myös muita
perustamalla oman yrityksen. Maahanmuuttajien yrittäjyysvalmennuskurssin
projektipäällikkö Markku Nurminen uskoo, että maahanmuuttajien osaamisen ja
suhteiden parempi hyödyntäminen voisi auttaa myös Etelä-Karjalaa.
PEKKA HÖLKKI