5,7 miljoonan euron kustannuksista suurin osa, 31 prosenttia, meni
saastuneiden maiden loppusijoittamiseen. Kuuden vuoden prosessi on ohi ja
alueesta tuli ”entistä ehompi”. Ympäristölupapäätöksen mukaan aluetta
tutkitaan vähintään seuraavat 30 vuotta.
ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Suomen suurin, lähes valmiiksi rakennetun pientaloalueen
saastuneen maaperän kunnostus on saatu päätökseen. Lappeenrannan
Kanavansuun Huhmarniemen ja Sahurinkadun lähes kuuden vuoden
mylläyksentäyteinen prosessi on ohi. 34 perhettä asuu nyt joidenkin
mielestä ”entistä ehommassa ” ympäristössä uusine pihoineen ja puistoineen.
Kokonaan tai osittain kunnostettiin 24 rakennettua asuintonttia.
Kaupunginhallitus merkitsi kunnostuksen loppuraportin maanantaina tiedoksi.
Asukkaat antoivat kyselyssä kunnostusprojektille arvosanaksi 3,8 eli melko
hyvä. Lähiympäristön eli puistojen ja leikkikentän sekä myös pihojen laatu
koettiin paremmaksi kuin ennen kunnostamista. Ainoastaan puuston
keskenkasvuisuus haittasi.
Alkuun oli pelätty pilaantumisongelman vaikuttavan asuntojen arvoon
erittäin negatiivisesti. Kymmenen vuoden kuluttua vaikutuksen arvellaan
olevan enää vähäinen.
Raporttia julkiselle sanalle esitellyt projektin puheenjohtaja,
kaupunginlakimies Eero Immonen huokaisi noin 130 kokouksen olevan nyt takana.
Kaikki voimme olla huojentuneita tässä vaiheessa.
Runsaan 10 hehtaarin alueelta on poistettu maata noin 68 000 tonnia, noin 3
400 autokuormallista. Uutta on tuotu tilalle 127 000 kuutiota. Uuden määrä
on isompi, koska uudella maalla on myös peitetty pilaantuneita maita.
RAHAA MENI 5,7 miljoonaa euroa, noin 0,3 miljoonaa euroa arvioitua
vähemmän. UPM:n eli pilaantumisen aiheuttaneen sahaustoiminnan nykyisen
edustajan osuus oli 43,3 prosenttia ja kaupungin 56,7.
Koska kaupunki sai julkisyhteisön vastuuvakuutuksesta korvausta 0,44
miljoonaa ja ympäristökeskukselta avustusta 0,4 miljoonaa euroa, jäi
kaupungin maksettavaksi 2,4 miljoonaa euroa.
Kokonaiskustannusten merkittävin yksittäinen menoerä, 1,8 miljoonaa euroa
(31 prosenttia), oli pilaantuneiden maiden loppusijoittaminen.
Koko vaativa prosessi on viety läpi ilman oikeudenkäyntejä.
Ympäristötarkastaja Sara Piutunen toteaa, että alan ammattiväki ympäri
Suomea ihmettelee, etteivät alueen ihmiset ole lähteneet hakemaan
korvauksia oikeusteitse.
MYÖS KUSTANNUSTENJAON selvittäminen eteni sopimusmenettelyllä. Kaupungin ja
UPM:n kiistaa ei viety oikeuteen.
Eero Immonen perustelee, että mikäli neuvottelut asukkaiden ja UPM:n kanssa
olisivat epäonnistuneet ja osapuolet olisivat lähteneet hakemaan ratkaisua
oikeusteitse, olisi kunnostuksen toteutus viivästynyt huomattavasti.
Immonen vielä toteaa, että kaupunki linjasi jo aika alkuvaiheessa, ettei
onnettomaan lopputulokseen johtaneita syitä ja syyllisiä lähdetä erikseen
selvittämään.
Julkistamistilaisuudessa oli mukana kaupungin virkamiehiä. Asukkaiden
edustajia ei ehditty saada mukaan lyhyen varoitusajan takia.
Kaikki asukkaat ovat selvinneet ilman traumoja, vakuutti Immonen.
Pihojen uudelleen suunnittelua ja kunnostusta ohjannut hortonomi Hannu
Tolonen kertoo kaikkien olevan tyytyväisiä uusiin pihoihinsa.
HYVIN POIKKEUKSELLINEN Huhmarniemen tapaus on herättänyt kiinnostusta
ympäri Suomea. Sara Piutunen on kiertänyt tilaisuuksissa kertomassa
täkäläisestä mallista ja kokemuksesta.
Helsingissä vanhan kaatopaikan päälle 70-luvulla rakennetun Myllypuron
kerrostaloalueen kunnostuksessa päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun. Siellä
kaupunki päätti purkaa talot.
Aivan kokonaan ohi Huhmarniemen prosessi ei vielä ole.
Ympäristölupapäätöksen mukaan aluetta tutkitaan vähintään seuraavat 30 vuotta.
Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen korostaa, että talojen perustusten alle
mahdollisesti jääneet dioksiinit ja furaanit eivät liiku eivätkä liukene
veteen.
Lappeenrannassa on edelleen kolmisensataa suurempaa tai pienempää
pilaantunutta maa-aluetta.
Äsken muun muassa Leirin alueella tehtiin maanvaihtoja, joita on vielä
edessäkin. Viipurin vanerin ja Rakuunamäen välistä lahtea täytetään:
pilaantunut maa tavallaan haudataan.
Rapasaaren alue vaatii kunnostuksen. Läheisen Pikisaaren puhdistustyö on tehty.
Kuvateksti
Huhmarniemen kunnostettu alue on päässyt uuden alkuun.
MIKA STRANDÉN