Ylämaa hyödyntää laittomasti yksityislääkärien Kela-korvauksia

Lääkärivajetta on paikattu ohjaamalla asiakas yksityisvastaanotolle. Asiakas tuo laskun Kela-korvauksen haettuaan kunnalle. Kunta saa näin lakisääteiseen palveluunsa tukea valtionosuutena ja Kela-korvauksena.

ANNE KOTIHARJU

YLÄMAA. Ylämaan malli hyödyntää lääkäripalveluissaan samaan aikaan Kela-korvausta ja valtionosuutta on laiton. Ylämaa on jo pitkään paikannut lääkärivajettaan antamalla terveyskeskuksen asiakkaalle oikeuden mennä yksityislääkäriin Lappeenrantaan.

Kun vapaavalintaisella yksityislääkärillä on käyty, maksaa asiakas laskun. Kunnan ohjeen mukaan hän hakee Kela-korvauksen ja tuo kuitin kuntaan. Kunta maksaa asiakkaalle takaisin sen osan, mikä ylittää kunnan tavallisen terveyskeskuksen asiakasmaksun.

– Kun kunta järjestää palvelun joko tuottamalla itse tai hankkimalla yksityiseltä, siihen ei enää suoriteta sairausvakuutuskorvausta. Tästä on olemassa aikaisempia päätöksiäkin, selvittää Kuntaliiton sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaja Tuula Taskula.

– Tällaisia yritelmiä oli joskus 1993–95; silloinenkin tapaus taisi olla Etelä-Karjalasta.

Kustannustenjako on yksinkertainen: asiakas maksaa kunnan terveyskeskusasiakasmaksun ja kunta loput lääkäripalkkiosta.

– Kuntahan saa näihin kustannuksiin jo valtionosuutta.

KUNNANJOHTAJA Esko Hämäläinen on ihmeissään.

– Tämä kysymys ei ole tullut meillä esiin. Joku hailakka keskustelu tästä oli ja lopputulos oli se, että järjestelyssä ei ole ristiriitaa tuohon kysymyksenasetteluun. Jos ongelma on, se tulee selvitykseen ja toimitaan kuten pitää.

Hämäläisen mielestä oikeus Kela -korvaukseen tulisi sitä kautta, että kunta ikäänkuin vain antaa informaatiota, mistä yksityislääkäreitä olisi saatavana.

– Meillä ei ole mitään kunnan ja yksityislääkärin välistä sopimusta. Tämä ei ole kunnallista terveydenhuoltoa. Yksityislääkärin työhön liittyy Kela-korvaus.

Länsi-Suomen lääninlääkäri Jukka Kärkkäisen mielestä asiakkaan juoksuttaminen laskujen kanssa ei sekään ole sopivaa.

– Asiakas maksaa vain normaalin kunnan asiakasmaksun joko kuntaan tai yksityislääkärille ja yksityislääkäri laskuttaa kuntaa. Selkeintä olisi, jos kunnalla olisi sopimus yksityisen kanssa.

1 500 ASUKKAAN Ylämaalla yksityislääkärille passittaminen on yleistynyt tänä vuonna, kun terveyskeskuslääkäri jäi keväällä eläkkeelle. Hän myi edelleen palvelujaan kunnalle syksyyn asti, jonka jälkeen tilanne paheni.

Yksityislääkärille on ohjattu aikaisemminkin neljänä päivänä viikossa palvelujaan tarjonneen terveyskeskuslääkärin vapaapäivien ja lomien aikana. Jo viime vuonna yksityislääkärikäyntejä kertyi 60.

Nyt syksyllä oli jaksoja, ettei kunnassa ollut tarjota muuta lääkäripalvelua, kuin tämä yksityiselle passitus.

– Lähtökohta on, että lääkäripalvelua tarjotaan tavalla tai toisella aina, kun terveyskeskuskin on auki, sanoo Esko Hämäläinen.

Nyt Miehikkälän terveyskeskuslääkäri käy yhtenä päivänä viikossa Ylämaalla. Tällä viikolla kunnanhallitus päätti vielä ostaa marraskuun ajaksi seitsemäksi päiväksi lääkäripalvelua yksityiseltä MedOne Oy:ltä. Näin lääkäripalvelua on tarjolla kahtena-kolmena päivänä viikossa.

Ensi vuonna olisi tarkoitus ostaa koko terveyskeskuspalvelut MedOne Oy:ltä. Neuvottelut ovat kesken.

HÄMÄLÄINEN MYÖNTÄÄ, että lyhyiksi pätkiksi sovitut ja toisistaan poikkeavat järjestelyt ovat raastavia.

– Hoidon porrastus ja kaikki ontuu. Pitää saada vakiintunut lääkäritilanne. Syntyy erittäin suuria uhkia siihen, että pystymmekö toimimaan oikein terveyskeskuksena.

Hämäläinen toteaa, että kuntayhteistyötä terveyspalveluista on viritelty eri suuntiin.

Kehityspäällikkö Heikki Punnonen Kuntaliitosta arvelee, että Ylämaa on yksi esimerkki siitä, miksi nyt on käynnissä palvelu- ja kuntarakenneuudistus.

– Palvelurakenne on meillä yleensäkin pilpottu liian pieniin palasiin.

Pienen kunnan palvelut ovat haavoittuvaiset.

– Kas, kun Ylämaa ei ole tehnyt sopimusta naapurikunnan kanssa. Kansallisessa terveysprojektissa vaadittavaksi väestöpohjaksi katsottiin 20 000–30 000 asukasta.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju