ESA VILENIUS
VENÄLÄISTEN matkat Suomeen lisääntyvät tänä vuonna arviolta viidellä
prosentilla. Esimerkiksi heinäkuussa Suomessa käyneistä venäläisistä joka
kymmenes oli vierailulla ensimmäistä kertaa.
Sitten Venäjän uudelleensyntymisen 1992 matkailijoiden määrä ei ole
yhtenäkään vuotena taantunut.
TAK Oy:n, Talouden Tutkimis- ja Analysointikeskuksen, uusimmassa
selvityksessä arvioidaan Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta tulevien
venäläismatkailijoiden määräksi tänä vuonna 1,45 miljoonaa. Luvusta on
laskettu pois rekka-autojen kuljettajat ja läpikulkumatkalaiset. Kun
Suomessa käy tänä vuonna arviolta 265 000 venäläistä henkilöä, voi jokaista
kohti laskea viisi matkaa. Henkilöiden käyntikertojen määrä vaihteleekin
vuoden aikana yhdestä useisiin kymmeniin.
Venäläiset käyvät selvityksen mukaan nykyisin matkansa aikana eniten
Lappeenrannassa. Se on vierailupaikkakuntana kasvattanut osuuttaan, kun
Helsinki on menettänyt sitä.
Sen sijaan lomamatkakohteena Helsinki on ylivoimainen. Kakkossijalla aika
lähellä toisiaan ovat Lappeenranta, Imatra ja Turku.
Venäläisten mielikuvissa Lappeenranta on paikkakunta, josta saa parhaiten
venäjänkielistä palvelua. Tämä asema on heikentynyt vuodesta 2004, mutta se
on edelleen selvä
Venäläisten käsityksen mukaan Helsingistä saa omalla kielellä palvelua
paremmin kuin Imatralta.
Majoitusta on Imatralla venäläisten käsitysten mukaan paremmin tarjolla
kuin Lappeenrannassa.
TAK:N tutkija Taru Annalan mukaan Suomeen tulevien venäläisten
matkailijoiden profiili on muuttunut. Bisnesmatkailu on vähentynyt viime
vuodesta melko selvästi.
Myös niin sanottu kilotyttö-, venäläisittäin hyppyrotta-ilmiö, on ainakin
tilastollisesti vähentynyt. Venäjälle vietävän tavaran enimmäismäärä on 50
kiloa matkailijaa kohti. Suurempia määriä varten on yleisesti palkattu
apureita useimmiten naisia.
Kuljetusapureiden käyttöä ovat rajoittaneet Venäjän tullin uudet säännöt.
Tavanomainen ostos- ja lomamatkailu ovat kasvamassa. Lomamatkailu ajoittuu
nyt entistä enemmän koko vuoden ajalle. Suomen vetovoimatekijöitä ovat muun
muassa luonto, liikennekulttuuri ja yleinen turvallisuus. Kulttuuria on
venäläisten mielestä tarjolla selvästi eniten pääkaupunkiseudulla.
Useimmin venäläiset ostavat elintarvikkeita ja vaatteita, mutta arvoltaan
suurin tuoteryhmä ovat edelleen autotarvikkeet. Palveluihin venäläiset
käyttävät aiempaa tuntuvasti enemmän rahaa.
Matkailijoita tulee nykyisin muualtakin kuin Viipurin ja Pietarin alueilta,
esimerkiksi moskovalaisten osuus on kasvanut selvästi. Noin 60 prosenttia
venäläismatkailijoista on 2544 vuotiaita.
VENÄLÄISET jättävät Etelä-Karjalaan tänä vuonna arviolta 54 miljoonaa
euroa. Siitä Lappeenrannan seudun osuus on 45 ja Imatran seudun yhdeksän
miljoonaa.
Tavaraostot Lappeenrannasta ovat noin 38 miljoonaa euroa ja Imatralta noin
kuusi miljoonaa. Palveluihin venäläiset käyttävät Lappeenrannan seudulla
noin seitsemän ja Imatran seudulla noin kolme miljoonaa euroa.
Venäläismatkailijaa kohti rahaa tulee noin 300 euroa.
Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan
venäjäkielisen palvelun kehittäminen on keskeinen tekijä rajamatkailun
edistämisessä. Kaupungissa asuu noin 1 100 venäjää taitavaa. Heitä
voitaisiin Heinosen mukaan hyödyntää entistä enemmän palvelutehtävissä.
Kuvateksti
Sistek Oy:n myyjä Sergei Nieminen on asunut Suomessa vuodesta 1995.
Kielitaidon lisäksi hänen mielestään tärkeää on myös venäläisen mentaliteetin ja kulttuurin ymmärtäminen.
MIKA STRANDÉN