Peruskoulun jälkeen autistinuoren on lähdettävä muualle opiskelemaan

Autistinuorille suunniteltua toisen asteen koulutusta ei Etelä-Karjalassa ole.

MINNA MÄKINEN

LAPPEENRANNASSA käy tällä hetkellä koulua yhdeksän peruskouluikäistä autistilasta. Lapsista kolme tulee naapurikunnista.

Voisalmen koulun autistiluokalla on kuusi oppilasta ja kolme opiskelee Lönnrotin koulun harjaantumisopetuksen yhteydessä.

– Isommat on sijoitettu Lönnrotiin Voisalmen harjaantumisopetuksen aloitteesta. Koulun viesti meille on ollut, että se on toiminut oikein hyvin, kertoo opetuspäällikkö Mari Routti.

ROUTIN mukaan mitään estettä ei ole sille, etteikö Voisalmeen voisi perustaa tarvittaessa nykyistä enemmän alakouluikäisten autistiryhmiä.

– Koulu itse järjestää opetusryhmät tarkoituksenmukaisella tavalla. Sellaiset lapset, joilla on selkeästi autistisia piirteitä eikä kehitysvammaa, pääsevät kyllä autistiluokkaan, Routti sanoo.

Imatralla toimi autistiluokka lähes kymmenen vuotta.

– Vuosi 2004 oli ensimmäinen vuosi, jolloin luokkaa ei ollut. Oppilaat kasvoivat isoiksi ja uusia tulijoita ei olisi ollut kuin kaksi. He opiskelevat nyt harjaantumisopetuksen yhteydessä, kertoo Vuoksenniskan koulun apulaisjohtaja Leila Lipponen.

LAPPEENRANNAN koulutoimessa tehdään parhaillaan erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa. Se valmistuu ensi kevääseen mennessä.

Routin mukaan harjaantumisopetuksen siirtämiseen pois Voisalmesta ei ole paineita.

– Joskus on ollut puhetta autismiopetuksen sijoittamisesta Myllymäen koulun yhteyteen. Sitä en pidä mahdollisena Hiessillan alueen lapsimäärän kasvun takia. Myllymäessä ei voida lisätä erityisluokkien määrää, pikemminkin päin vastoin.

Routti sanoo, että erityisopetuksen suunnittelussa kuullaan vammaisjärjestöjä ja erityisoppilaiden vanhempia.

PERUSKOULUN ajan autistilasten opetus ja kuntoutuskin on hoidettu melko hyvin. Peruskoulun jälkeiset palvelut Etelä-Karjalassa eivät sen sijaan vastaa autistinuorten tarpeita.

Maakunnassa ei ole tarjota juuri autistinuorille soveltuvaa ammatillista tai lukio-opetusta. Sitä varten on lähdettävä maakunnan ulkopuolelle, esimerkiksi Helsinkiin tai Jyväskylään.

ETELÄ-KARJALAN ammattiopistossa jatkokoulutetaan parhaillaan erityisopettajia. Heitä on kymmenkunta.

– Tavoitteena on lisätä valmiuksia erityisopetukseen alueellamme. Koulutus alkoi elokuussa ja kaikki saavat sen valmiiksi vuoden 2006 loppuun mennessä, kertoo ammattiopiston rehtori Riitta Laakko.

Autistinuorten opettaminen edellyttäisi Laakon mielestä kuitenkin edelleen erikoistumista. Mitään autistinuorten omaa opetusryhmää ei ole suunnitteilla.

– Se vaatisi merkittäviä lisäresursseja. Erityisopetuksen linja on nykyään, että sitä tehdään tavallisten opetusryhmien yhteydessä. Meillä pitäisi olla oikeasti keinot auttaa nuorta ammatin oppimisessa, Laakko sanoo.

MAAKUNNASSA on käynnissä Star-hanke, jonka avulla yritetään järjestää peruskoulun päättäneille autisteille mielekästä päivä- ja työtoimintaa ja asumismahdollisuuksia. Paikkana olisi Joutsenon Rauhaan suunniteltu yksikkö.

– Tavoite on, että yksikkö toimisi vuoden 2007 alusta, kertoo projektityöntekijä Kati Lallo.

Asumisyksikköön tulisi 12 paikkaa 17–35-vuotiaille autisteille ja kehitysvammaisille. Parhaillaan on käynnissä tarjouskilpailu yksityisen toimijan löytämiseksi Rauhaan.

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen