URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan kuntien yhteistyö Viipurin ja sitä ympäröivän piirin kanssa
on ollut hyvin vaihtelevaa tai sitä ei ole ollut ollenkaan. Aktiivisimmin
on ollut liikkeellä Imatran kaupunki rajakaupunkiyhteistyössä Svetogorskin
kanssa, mutta isot hankkeet eivät ole edistyneet. Ruohonjuuritasolla koulu-
ja kulttuuritoimessa kanssakäyminen on ollut tiivistä.
Samaa ei voi sanoa Lappeenrannan ja Viipurin yhteistyöstä, jota on tehty
vuodesta 1997 lähtien naapurikaupunkisopimuksen perusteella. Kaupunkien
johtajat ja muut virkamiehet ovat tavanneet toisiaan aktiivisesti ja
Suomi-Venäjä-seura on organisoinut yhteisiä tapahtumia Viipuri-pyöräilystä
lähtien, mutta muutoin kansalaisten kanssakäyminen rajan yli on ollut aika
vähäistä.
Parikkalalla on jonkin verran yhteistyötä Karjalan tasavaltaan kuuluvan
Lahdenpohjan kanssa. Taipalsaaren koulut ovat tehneet ruohonjuuritason
yhteistyötä Uuraan koulun kanssa. Muiden kuntien naapuriyhteistyö on ollut
viime vuosina olematonta ja on ollut pikemmin kuihtumaan päin.
Venäjän kuntauudistuksen pitäisi antaa konkreettiselle yhteistyölle entistä
paremmat mahdollisuudet. Kun Svetogorskin kaupunki menettää paljon entistä
itsenäisyyttään, Imatrankin on hoidettava yhteistyöhankkeita Viipurissa
uuden piirijohdon kanssa. Käytännössä piiristä tulee ensi vuonna tärkein
päätöksentekijä, jolla on myös valtaosa rahoista.
Tämän takia on ihan järkevää, että Lappeenranta, Imatra ja Joutseno ovat
aloittamassa yhdessä rajakaupunkiohjelmaa Viipurin piirin kanssa.
Kaukaisena tavoitteena siintää noin 250 000 asukkaan pohjoisen ulottuvuuden
rajakaupunki, mutta alkuvuosina on tyydyttävä yhteisesti hyväksyttyjen
konkreettisten hankkeiden toteuttamiseen. Tärkeää olisi saada vireille
oppilaitosten ja kansalaisjärjestöjen vilkas yhteistyö rajan ylitse.
Rajakaupunkiohjelman ympärille olisi hyvä saada konkretiaa. Kun pohjoinen
ulottuvuus on saamassa Euroopan unionissa entistä vakiintuneemman aseman,
rajakaupunkihankkeella voisi olla hyvät onnistumisen mahdollisuudet.
Elintasokuilu on kaikkein syvin Etelä-Karjalan ja Venäjän rajalla. Viipuri
ympäristöineen on jäänyt takapajulaksi, Pietarin varjoon.
Etelä-Karjalan ja Venäjän rajayhteistyöhön on korkea aika saada uutta
vauhtia. Rajakaupunkiohjelma voisi tarjota sille puitteet, vaikka sen
rahoitus on vielä auki. Kuntien omia rahoja siihen ei voida kovin paljon
tuhlata. Esimerkiksi Mikkelin seutu on kävellyt Etelä-Karjalan ylitse
koulutus- ja elinkeinohankkeillaan. Etelä-Savolla on ollut Pietarissa jo
kymmenen vuotta viiden työntekijän edustustokin.
Kuvateksti
Viipurin piirin ykkösjohtaja Georgi Porjadin (vas.), ulkosuhteiden johtaja
Olga Kareva ja Viipurin uusi kaupunginjohtaja Vasili Osipov sopivat vuoden
2006 yhteistyöhankkeista Lappeenrannan kanssa.
MIKA STRANDÉN