LIISA KUKKOLA
LAPPEENRANTA. Eilasta ja Rampesta on tullut sen verran isoja julkkiksia,
että niitä haastatellaan jo radioonkin. Ne antoivat lausuntoja
Lappeenrannan kaupunginteatterilla tulevasta ensi-illastaan ihan kuin
olisivat tehneet sitä aina. Tuulipuvut päällä ja vielä vähän hikisinä just
päättyneestä junamatkasta.
Ai ketkä Rampe ja Eila? No sen Likan iskä ja äiskä tietenkin.
Sinikka Nopolan hämäläisistä kertoviin teksteihin perustunut kantaesitys
Ei tehrä tästä ny numeroo oli Veeran kammarin vetonaula keväällä ja
syksyllä 2004. Pientä intiimiä näytelmää esitettiin puolisen sataa kertaa
ja aina täysille katsomoille.
Marraskuun 10. päivä ensi-iltansa saava saman kirjailijan Se on myöhästä ny
jatkaa siitä, mihin edellinen jäi mutta on myös täysin itsenäinen teos. Se
ei vaadi katsojaltaan sen enempää alkuperäisteoksen kuin hämäläistrilogian
ensimmäisenkään osan näkemistä.
Nopolan tekstit ovat sen verran tästä maailmasta ja tavallisen kokoisen
ihmisistä, että katsoja pääsee helposti samaistumaan Eilaan, Rampeen ja
Likkaan vaikka nämä tamperetta haastavatkin. Kaikkein absurdimmat
tapahtumat kertovat tietenkin aina naapurin elämästä.
MARJA-LIISA KETOLA jatkaa Eilana yhtä innostuneena kuin ensimmäisessäkin
osassa. Tosin Janna Engströmiä, idean varsinaista äitiä, hänellä on
toisinaan ikävä: Ei tehrä tästä nyt numeroo oli heidän kahden oma, kaunis
lapsensa.
Paineet ovat nyt toisenlaiset kuin ensimmäisellä kerralla. Silloin
mietti, josko tällainen huumori puree ja ihmiset ymmärtävät. Nyt ajattelee,
että tuleeko tästä yhtä hauska kuin ensimmäisestä, Marja-Liisa Ketola sanoo.
Vaikka se on kyllä sanottava, etteivät Nopolan tekstit pelkästään
huumoria ole. Niissä on paljon kipeitäkin, koskettavia ja liikuttavia
asioita, hän jatkaa.
Ketolan mielestä on Sinikka Nopolalla on harvinainen kyky ja uskallus
kirjoittaa kerrassaan absurdeja juttuja aivan tavallisista asioista. Mikään
ei ole niin pieni asia tai aihe, etteikö siitä saisi tarinaa aikaiseksi. Ja
aina näkövinkkeli on pienen ihmisen.
Samanlaista tragikoomista menoa kuin elämä ylipäätänsä. Tähän juttuun voi
näyttelijä uskoa aivan täysillä, Ketola sanoo.
Ketola kiittelee myös teatterinjohtaja Antti Majanlahtea, joka tarttui
viipymättä aikoinaan niin Engströmin ehdotukseen ensimmäisestä näytelmästä
kuin trilogian toiseenkin osaan. Syntyperältään tamperelainen Majanlahti on
itse ohjannut Se on myöhästä ny -näytelmän.
Jotain se kertonee, että Sinikka uskalsi antaa meille esitettäväksi
toisenkin osan, Ketola muistuttaa.
EILA, RAMPE JA LIKKA -näytelmä sai ensi-iltansa viime viikolla Tampereen
Työväen Teatterissa. Myöhässä ei ole Lappeenrannankaan ensi-ilta millään
muotoa, sillä kyse ei ole tismalleen samoista näytelmistä.
Tampereelle Nopola on kirjoittanut kahdesta kirjastaan näytelmän, joka on
Lappeenrannan esityksen pohjana mutta räätälöitynä versiona. Nääs kun
lappeenrantalaiset ovat jo ehtineet esittää osan niistä episodeista, joita
vasta nyt nähdään Eila ja Esko Roineen esittäminä Hämeenpuistossa.
Tampereella sisarukset esittävät avioparia, mutta meillä on ihan oikea
aviopari Eilana ja Rampena, Antti Majanlahti huomauttaa. Mukana tällä
kertaa on siis myös Rampe, jota esittää Reijo Kanerva. Hänellä ja
Marja-Liisa Ketolalla on hämäläinen murre siunaantunut synnyinlahjana,
Likkaa esittävä Anne Niilola on puolestaan tehnyt kenttätyötä melkein
puolet elämästään tamperelaisen puheen seassa.
Tampereella on Roine-show mutta meillä täällä kunnioitetaan Nopolan
tekstiä. Murre on yksi keino syvällistää näitä tamperelaisia ihmisiä ja
ymmärtää tämän sivistyneen tuulipukukansan tarkoitusperiä, Majanlahti sanoo.
Eilan näytteleminen ei ole missään vaiheessa kyllästyttänyt Marja-Liisa
Ketolaa, päinvastoin hänen on tehnyt mieli kirjoittaa yleisönosastoon ja
kiittää katsojia näiden antamasta energiasta.
Kuvateksti
Eilan ja Marja-Liisa Ketolan
aviomies Reijo Kanerva eli Rampe on päässyt tällä kertaa lavalle asti.
Likkaa esittää Anne Niilola.
ARI NAKARI