LIISA KUKKOLA
LAPPEENRANNAN kulttuurilautakunnan jäsen, läänintaiteilija Antonio Altrarriba levittelee tuskastuneena käsiään. Kulttuuritoimen kaupungin budjetissa saamat avustusrahat ovat vähentyneet vuodesta 2003 vuoteen 2006 lähes puolella: 92 500 eurosta 47 000 euroon.
Vajaalla 50 000 eurolla pitäisi kulttuurilautakunnan tulevana vuonna tukea lappeenrantalaisia järjestöjä ja yhdistyksiä, joissa ei pelkästään harrasteta kulttuuria vaan tehdään sitä myös työkseen.
Avustussummasta lohkeaa lisäksi heti kättelyssä 25 000 euroa kaupungin ainoaan vaihtuvia näyttelyjä järjestävään Galleria Pihattoon, jota hoitaa kaupungin puolesta Etelä-Karjalan taiteilijaseura. Lopulla 22 000 eurolla pitäisi tukea kuoroja ja muuta musiikkia, harrastajateattereita, kuvataidetta, taideteollisuutta, sirkusta, tanssia, valokuvaa, lasten kulttuuria, vanhusten taideharrastuksia…
– Summa ei mitenkään riitä ylläpitämään lappeenrantalaista peruskulttuurityötä. Yhdistyksille ei voi luvata ensi vuodeksi valoa vaan säkkipimeää. Jonkun on varmasti laitettava lappu luukulle, Antonio Altarriba ennustaa.
Altarriba jätti eriävän mielipiteensä kulttuurilautakunnan päätöksestä, jossa päätettiin valtuuston hyväksymästä kulttuuritoimialan ensi vuoden käyttötalousarviosta. Altarriba yksinkertaisesti halusi kulttuuriavustuksiin lisää rahaa.
– Kulttuurilautakunnassa on vaikea mennä jyvittämään kulttuurin saamat rahat uudelleen. Sanonko minä teatterille, että antakaa te vähistä rahoistanne avustusrahoihin 10 000 euroa. Kulttuurilautakunta ei tunnu voivan asialle enää mitään, siksi valtuuston on otettava vastuu lappeenrantalaisen kulttuurin näännyttämisestä, Altarriba sanoo.
KULTTUURIAVUSTUSTEN pieneneminen on samassa linjassa kuin kaikki muukin lappeenrantalaisen kulttuurin taloudessa: rahaa on aina vaan vähemmän käytettäväksi. Kulttuurisihteeri Jorma Kallio on laskenut, että jos Lappeenranta käyttäisi saman verran rahaa kulttuuriin kuin muut samankokoiset kaupungit Suomessa, kulttuurin budjetti olisi kahdeksan miljoonaa euroa sen sijaan että se on kuusi miljoonaa. Avustusmäärärahat olisivat silloin 47 000 euron sijasta 200 000 euroa.
– Silloinkin olisi kysymys keskimääräisistä, ei mistään huippurahoista, Kallio huomauttaa.
– Kysymys on arvovalinnoista. Kulttuuria pidetään tehtyjen päätösten valossa Lappeenrannassa lapsellisena puuhana, jolla ei ole niin sanotuille koville arvoille mitään merkitystä. Mutta miten rakentaa esimerkiksi matkailukohteita ilman kulttuuria, ilman sisältöä. Lisäksi valtuuston budjettipäätökset romuttavat täysin Lappeenrannan strategian, jossa kaupungista rakennetaan niin viihtyisää ja vetovoimasta kuin lasten ja nuorten kulttuurikaupunkiakin, Kallio sanoo.
Kallion laskelmien mukaan lappeenrantalainen trendi on, että vapaa-aikatoimea kehitetään kulttuuritoimen kustannuksella. Kallio ei kadehdi liikuntatoimenrahoja ja muistuttaa, että sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatus- ja opetustoimen osuus budjetista on yli 90 prosenttia, muut toimialat jätetään tappelemaan keskenään roposista.
– Onko missään koskaan käyty keskustelua siitä, tarvitseeko Lappeenrannan ylittää terveystoimessa valtakunnallinen keskitaso? Muuttaako joku tänne sen takia, Kallio kysyy.
KULTTUURILAUTAKUNNAN esitys ensi vuoden avustusmäärärahoiksi budjettiin oli 110 000 euroa.
– Kuka on antanut summan 47 000 euroa valtuustolle. Minä en ainakaan ole nähnyt näitä ihmisiä, Altarriba toteaa.
– Tekee mieli kysyä, kuka on ohjeistanut rahatoimistoa pudottamaan summan, Kallio sanoo.
Kulttuuritoimen sisällä painopisteet ovat Kallion mielestä muuttuneet niin, että kirjasto on taas nostettu suurimmaksi ohi teatterin, museosta on numeroiden valossa tullut hiukan isompi kuin orkesterista ja yleinen kulttuuritoimi painuu koko ajan alemmas.
– Yleinen kulttuuritoimi on kuitenkin alue, joka koskettaa eniten pelkästään lappeenrantalaisia, koska se rahoittaa peruskulttuurityötä, Altarriba muistuttaa.
KALLIO kyselee myös, mihin katosivat rahat, jotka säästyivät Saimaan Sävelen lopettamisesta ja Linnoituksen yön ulkoistamisesta?
– Kulttuuritoimea syytettiin projekteista ja sanottiin, että jos luovumme niistä, avustuksiin saadaan lisää rahaa. Eipä ole näkynyt vaan tilanne on juuri päinvastainen: avustussummat ovat pienentyneet sitä mukaa kun olemme luopuneet projekteista. Kulttuurilautakunnan olisi aikanaan kannattanut pitää ne itsellään ja luottaa määrän mittakaavaan eli siihen että mitä isompi budjetti, sitä enemmän siitä riittää kaikille jaettavaa.
Altarriba kyselee puolestaan, voiko yhteen iltaan eli Linnoituksen yöhön satsata 50 000 euroa tilanteessa, jolloin kaupungin omille kulttuurijärjestöille jää koko vuodeksi yhteensä vähemmän jaettavaa.
– Olisiko meidän pidettävä vuoden paussi Linnoituksen yön järjestämisessä? Kaikki muukin tunnutaan noin vain pyyhkäistävän pois, Altarriba muistuttaa.
Avustusmäärärahojen pienenemisen ensimmäinen konkreettinen vaikutus on kulttuuriavustusten hakemiseen. Ennen niitä on voinut hakea läpi vuoden, vuonna 2006 hakuaikaa on vain tammikuu.
– Ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa vähät rahat on se, että kaikki hakemukset ovat perillä samaan aikaan, Jorma Kallio sanoo.
Kuvateksti
Lappeenrannan kulttuuriavustukset peruskulttuurityötä tekeville järjestöille ja yhdistyksille pitäisi kulttuurisihteeri Jorma Kallion mielestä olla 200 000 euroa, jotta ne olisivat samalla tasolla kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa. Ensi vuonna ne ovat Lappeenrannassa 47 000 euroa.
KUVAKOOSTE PÄIVI VIRTA-SALO