SARI PULLINEN
LUUMÄKI. Entisessä Suoanttilan koulussa on monen luokkahuoneen verran tilaa
kerrossängyille ja levitetyille lavereille. Niitä myös tarvitaan, sillä
Silja ja Aimo Riston kodissa on harvoin koolla alle kymmentä henkeä.
Lauantaina keittiöön on katettu kuusitoista kahvikuppia ja kylmäkomeroon
varastoitu kaksi kassillista maitoa. Tässä talossa tuntuu kaikkea olevan
paljon: tilaa, lapsia ja naurua.
Lapset ovat elämäntehtäväni. Hoidan heitä kotona, kylässä, töissä, yötä
päivää, Silja Risto hymyilee.
Ristoilla on yhdeksän omaa lasta ja saman verran lapsenlapsia. Kotona asuu
kolme nuorinta ja yksi sukulaispoika.
Ristot toimivat lastensuojelun tukiperheenä, ja sitä kautta heillä käy
säännöllisesti neljä lasta. Viidentoista vuoden aikana heitä on ollut kymmeniä.
4H-LOMATOIMINTA oli aikoinaan Ristoille sykäys tukiperheeksi ryhtymiselle.
Heidän kotinsa on myös hätäsijoituspaikka, kun lapselle tai nuorelle
tarvitaan turvaa esimerkiksi perheväkivallan takia tai jos huoltajaa ei
ole. Siksi he ovat koko ajan hälytysvalmiudessa.
Tukiperhettä tarvitsevilla lapsilla ei välttämättä ole ongelmia kotona.
Yksinhuoltajalle tukiperhe antaa omaa aikaa.
Joillakin lapsilla taas voi olla pahojakin pelkoja.
Meidän omille lapsillemme tämä toiminta on ollut rikkaus, Silja Risto sanoo.
Poika Petro Risto myöntää tämän:
On ollut ihan siistiä.
SILJA RISTON valoisa luonne tulee esiin tavasta, jolla hän lapsista puhuu.
Ei hän peittele sitäkään, että myös ongelmia on ollut ja vakavia
keskusteluja on pitänyt käydä.
Vaikeudet ovat hoituneet maalaisjärjellä. Lapset itse eivät pidä pahana
sitä, että olen ollut tiukka. Se on ollut heille vain turvallista, Silja
miettii.
Murrosikäisten kanssa pitää säilyttää keskusteluyhteys, ja kodin ovia saa
paiskoa, jos siltä tuntuu.
Makuuhuoneemme vieressä on vaatehuone hätämajoitustilana, jos lapsi
tarvitsee lähellä oloa. Kerrankin yhden pojan kanssa oli ensin kovat
tappelut, ja sitten hän sanoi, että voi että kun mua melkein itkettää, kun
sä puhut niin nättejä!
Kun uusi lapsi tulee, hän tarvitsee aluksi erityishuomiota. Silloin lapsi
voi olla tiiviisti Siljassa kiinni.
Yleensä lapset viipyvät Ristoilla viikonlopun, kesäisin viikon tai pari.
Vantaalta ja Espoosta tulleet lapset ovat nauttineet siitä, että
aamupuuron voi täällä maalla mennä kesällä syömään alushoususillaan ja
paljasjaloin ulos, Silja nauraa.
Kuvateksti
Silja Risto on äiti, lomaäiti ja mummo. Hänen miestään Aimoa kaikki lapset
kutsuvat iskäksi.
MARLEENA LIIKKANEN