Huolto pelaa alle suositustason Etelä-Karjalan peruskouluissa

Lappeenranta organisoi uudelleen koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuollon. Ruokolahdella on tutkimuksen mukaan koululaisille parhaat terveyspalvelut.

LEENA SALLINEN

PERUSKOULUN kouluterveydenhuollon taso vaihtelee paljon Suomen kunnissa.

Keskimäärin palvelut ja voimavarat eivät numeroilla mitaten vastaa

sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton antamia laatusuosituksia.

Tämän osoitti viime viikolla julkistettu Stakesin ja Tampereen yliopiston tekemä tutkimus. Sen mukaan Etelä-Karjalan kuntien kouluterveydenhuolto on vaihteluineen ja puutteineen valtakunnallista tasoa.

Yhtä koululääkäriä kohti on liikaa oppilaita jokaisessa maakunnan terveyskeskuksessa, joka ilmoitti tutkimuksessa perätyt tiedot. Suositus on

2 100 oppilasta per lääkäri. Etelä-Karjalan kunnissa laskennallinen suhdeluku vaihteli välillä 2 910–16 400 oppilasta lääkäriä kohti.

Kouluterveydenhoitajien palvelut vastaavat Etelä-Karjalassa paremmin suositusta, joka on 600 oppilasta hoitajaa kohti. Etelä-Karjalan terveyskeskuksissa suhdeluku vaihtelee välillä 415–800 oppilasta hoitajaa kohti.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten usein laaja-alainen terveystarkastus tehdään oppilaille peruskoulun aikana. Suositus on kolme kertaa.

Etelä-Karjalassa suositukseen päästään kuuden terveyskeskuksen alueella.

TUTKIMUKSEN kouluterveydenhuollosta tilasi sosiaali- ja terveysministeriö, ja sen tulokset perustuvat viime syksynä terveyskeskuksille tehdyn kyselyn tuloksiin. Tutkimusraportti julkistettiin viime torstaina.

– Tilastot eivät sellaisenaan kouluterveydenhuollon tasosta kerro.

Huonoillakin resursseilla saadaan hyviä tuloksia, jos ymmärrys on hyvä, pohtii tutkimustuloksia ylilääkäri Outi Strid Lappeenrannan terveyskeskuksesta.

Parantamisen varaa kouluterveydenhuollon voimavaroissa on hänen mukaansa toki ollut, myös Lappeenrannassa.

– Eniten on ollut pulaa lääkärin ajasta. Väestövastuumallissa lääkärit ovat niin työllistettyjä muun väestön huolista, etteivät he pysty niin pitkäjännitteiseen kouluterveydenhuoltoon kuin haluaisivat.

Nyt koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuolto on Lappeenrannassa Stridin mukaan tiivistynyt, koonnut voimiaan ja saa myös lisävoimia.

– On syntynyt lasten ja nuorten palvelualue, johon on muodostettu omana yksikkönään koululaisten ja opiskelijoiden palvelut. Peruskoulupuolella se sisältää psyykkisen oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon, Strid kertoo.

Uudistus siirsi koulupsykologit ja -kuraattorit kouluterveydenhuollon tiimiin.

– Koululaisten suurimmat ongelmat ovat psykososiaalisia, muun muassa elämäntapoihin liittyviä, Strid perustelee tätä ratkaisua.

SUOSITUSTEN suuntaan ponnistelee myös Imatran kouluterveydenhuolto. Muun muassa lääkärin tekemät terveystarkastukset tehdään tänä vuonna taas kahdelle peruskoulun ikäluokalle.

– Imatralla ei ole erikseen koululääkäreitä, vaan väestövastuulääkärit hoitavat koululaiset, muistuttaa Imatran hoitotyön johtaja Jaana Peltola.

Hänen mukaansa Imatralla toivotaan myös vanhempien osallistuvan terveystarkastuksiin; kaupungin kouluterveydenhuollossa ajatusmallina on perhekeskeisyys.

Joutsenossa koululaiset niin ikään hoituvat väestövastuulla, vaikka tutkimus osoittaa puutteita koululaisten lääkäripalveluissa.

– Resurssien puutteen takia ekaluokkalaisten terveystarkastukset ovat jääneet pois. Lääkärin tarkastus on meillä vasta viidennellä luokalla ja sitten yläkoulussa, kertoo vastaava terveydenhoitaja Anna-Brita Venäläinen Joutsenon terveyskeskuksesta.

Lääkärin hoitoon koululaiset ovat hänen mukaansa tarvittaessa hyvin päässeet.

– Terveydenhoitajat seulovat hoidon tarpeen jo aika pitkälle. Meillä on ammattitaitoista väkeä, joka osaa priorisoida, ja oppilashuolto ja moniammatillisuus pelaavat hyvin, Venäläinen toteaa.

RUOKOLAHDELLA voimavaroja kouluterveydenhuoltoon on saatu pitämällä kiinni ehkäisevän terveydenhuollon vakansseista, kertoo johtava hoitaja Tuula Partanen Ruokolahden terveyskeskuksesta.

– Meidän viidestä terveydenhoitajasta kaksi on kouluterveydenhuollossa.

Toinen tosin tekee kaksi kolmasosaa työajastaan diabeteshoitajan töitä.

Lääkäri on yhden päivän viikosta kouluterveydenhuollossa: aamun yhtenä ja iltapäivän toisena päivänä, Partanen kertoo.

Näillä eväin Ruokolahti on saavuttanut tutkimuksen mukaan Etelä-Karjalan kunnista parhaan kouluterveydenhuollon tason.

PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

Lappeenrannan Lönnrotin koulun oppilaan Aino Väkipään verenpaine selvisi maanantaina kouluterveydenhoitaja Leena Puustisen mittauksessa. Tapausta todistaa Hanna Haussalo.

Kaikki kunnat eivät kertoneet tutkimuksessa kysyttyjä tietoja tai tarjosivat ei tietoa -vastauksen.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen