Nooa ja Nuutti saivat karkkia Pakkasukolta

Joulupukki ja Pakkasukko kasvattavat jatkuvasti suosiotaan Imatran talvitapahtumassa.

IRMELI OJALAINEN

IMATRA. Veronika Aleksejeva on oikea hymytyttö. Viipurilaisneitokainen vietti vanhempineen ikimuistoista venäläistä joulua Imatralla viikonloppuna ja näki ihka elävän poronkin. Juhlaviikonloppu toi perheen Koskenpartaalle ja kolmikko vakuutti ihastustaan ja tyytyväisyyttään.

– Nooa on ihan hullaantunut pukkeihin. Hän tykkää yhtä lailla molemmista, 3,5-vuotiaan pikkumiehen äänitorvena toiminut äiti Leila Tikka hymyili.

Isoveli Nuutti sai Nooan tavoin joulukarkit Pakkasukolta ja ja tervehdyksen myös söpöltä Lumihiutaleelta.

IMATRALLA on venäläistä joulua ja samalla talvitapahtumaa juhlistettu puolenkymmentä kertaa ja väkimäärä Koskenpartaalla on kasvanut vuosi vuodelta.

Tällä kertaa venäläisen joulun sattuminen lauantaille ja kauppojen aukiolo lisättynä kävelykadun markkinameiningillä sekä lähestyvien presidentinvaalien kojuilla toi ennennäkemättömän vilskeen.

Väentungoksessa korvaan tarttui ainakin yhtä paljon venäjää kuin karjalanmurteistakin puhetta. Venäläisten viihtymisen rajan tuntumassa pikkukaupungin talvisessa rauhassa arveltiin olevan erityisesti kauppiaiden mieleen.

Juuri tax free-myynnissä kolmanneksi tilastoissa kivunnut kaupunki odottaa matkailun markkinointipäällikön Rauni Aineslahden mukaan hyvälle kehitykselle jatkoa. Palveluja kuitenkin tarvitaan ja siksi esimerkiksi päivän huipennukseksi järjestetty koskinäytös sai myös venäjänkielisen selostuksen. Ensi vuonna 7. tammikuuta sattuu sunnuntaiksi ja se tuo tapahtumajärjestäjille omat haasteensa.

VENÄLÄISET näkyvät entistä enemmän myös imatralaisten arjessa. Useimpien mukaan se koetaan hyvänä asiana ja erityisesti kaupungin elinkeinoelämän kannalta.

– Olen baletin opettaja ja meillä käy tunneilla paljon venäläislapsia. On aika mukava kuunnella, kun nopeasti suomea oppineet lapset toimivat vanhempiensa, tulkkeina, Leila Tikka kertoo. Hän jää pohtimaan omaansa ja imatralaisten suhtautumista venäläisiin.

– Imatralle heidän olonsa on äärimmäisen hyvä asia. Meidän pitää totuttautua siihen, että kadulla kuulee muutakin kuin suomea, Leila Tikka pohtii.

Kuvateksti

Nooa ja Nuutti Tikka tervehtivät äitinsä Leilan kanssa Pakkasukkoa ja Lumihiutaletta.

MIKA STRANDÉN

Kirjoittaja:
Irmeli Ojalainen