EEVA SEDERHOLM
SINISIÄ, punaisia, vihreitä ja oransseja hattuja. Vierivieressä ja
päälletysten: turkoosia, violettia, ruskeaa.
Kauppias Leena Kolhonen iloitsee päähineistään.
Kauniit asiat ovat ympäröineet minua aina työssäni.
Onnekkuutta onkin kestänyt jo melko tovin, sillä Kolhonen aloitti hattualalla lähes 50 vuotta sitten. Neito päätyi lehti-ilmoituksen perusteella modistioppilaaksi Lappeenrannan Valtakadulla sijainneeseen muotiliikkeeseen.
OMAN yrityksen hän perusti 25 vuotta sitten, kun aviomies kannusti.
Siihen aikaan Lappeenrannassa ei ollut kauppakeskuksia ja liikehuoneistoista oli huutava pula, Kolhonen muistelee.
Hän onnistui silti saamaan Koulukadulta tilan, jossa Muotiliike Leenukka sijaitsee edelleen. Se on hyvä saavutus. Hattukaupat kun ovat jo harvassa, ja Imatraltakin viimeinen lopetti juuri.
Kolhonen muistaa vielä, kun Lappeenrannassa toimi yhdeksän alan liikettä ehkä jopa kymmenen. Jäljellä on enää Leenukka.
Nykyään nuoret kouluttautuvat niin paljon. Eivät vissiin ole ryhtyneet tällaiseen käsityöammattiin.
Kauppias kannustaa kuitenkin luovia ihmisiä uskaliaisiin ratkaisuihin.
Jos on hyvä idea, kyllä sillä itsensä elättää.
PUTIIKIN seinillä roikkuu pillerihattuja, myssyjä, lierihattuja ja lippalakkeja. Viimeaikoina ovat myyneet erityisesti 20- ja 30-luvun tyyliset huopahatut.
Kolhonen valmistaa itse enää pienen osan päähineistä, mutta käsityötaito on silti välttämätön.
Vaikka kuinka myisi valmiita tuotteita, useimpia niistä joutuu korjailemaan. Sen pitää hoitua kädenkäänteessä, jos asiakas odottaa.
Ostajia riittää mukavasti, sillä kaikki eivät halua asioida marketeissa.
Erityisesti iäkkäät ihmiset toivovat palvelua.
Sitten ovat tietenkin suruihmiset. Kun ihminen on surullinen, siinä pitää melkein olla myyjättären esittelemässä.
Kolhonen puhuu tietenkin tilanteista, joissa asiakas ostaa hattua hautajaisiin.
YRITTÄJÄLTÄ on jäänyt välillä oma palkka maksamatta, ja töitä on tullut tehtyä sunnuntaisinkin. Alan valinta on osoittautunut myös harrastusvalinnaksi.
Kaukaalta eläkkeellä jäänyt aviomies jaksaa silti innostaa ja toimia juoksupoikana.
Hän nimittää itseään ruokapalkalla olevaksi suppariksi, Kolhonen nauraa.
Kuvateksti
Muoti on kiinnostanut hattukauppias Leena Kolhosta lapsesta lähtien.
Eeva Sederholm