Uusi lääninrovasti hakee luontevaa yhteyttä perheisiin

Matti Wirilander rohkaisee maallikkoja aktiiviseen toimintaan seurakunnissa. Lääninrovasti lupaa tarvittaessa tehdä uusia avauksia.

ANNE KOKKONEN

SUOMENNIEMI. Perheen merkitys uskon ja perinteen välittäjänä korostuu tulevaisuuden seurakuntatyössä. Viime aikojen kokemukset osoittavat, että jos kristillinen kasvatus jää vain kirkon vastuulle, se ei kanna nuorta enää aikuisvuosina. Siksi Lappeenrannan rovastikunnan uutena lääninrovastina aloittanut Matti Wirilander pitää luontevan yhteyden rakentaminen kirkon ja perheiden välille yhtenä kirkon suurimmista haasteita.

– Nyt on mietittävä, miten antaa perheille kristityn mallia. Piispa Voitto Huotari on todennut, että jos iltarukous kodeissa sammuu, sammuu kaikki muukin, Wirilander painottaa.

Omassa elämässään isänä ja Suomenniemen kirkkoherrana Wirilander on huomannut, että perheiden tavoittaminen on pohjimmiltaan yksinkertaista.

Lasten touhut kokoavat vanhempia yhteen ja samalla kertaa tulevat puhutuksi sekä maalliset että hengelliset asiat.

Vaikka kirkosta eroamisen lukuja päivitellään julkisuudessa suureen ääneen, Wirilander kääntää asian toisin päin. 85 prosenttia suomalaisista kuuluu edelleen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja sitäkin voi täydellä syyllä pitää kannanottona.

– Suuri jäsenmäärä antaa meille velvoittavan valtakirjan.

LAPPEENRANNAN rovastikunnan papit valitsivat äänestyksessä Wirilanderin lääninrovastiksi. Toimikausi kestää kuusi vuotta eikä uudelleenvalinnalla ole rajoituksia.

– Lääninrovasti toteuttaa rovastikunnassaan soveltuvilta osin piispan tehtäviä ja toisaalta toimii piispan ja tuomiokapitulin apuna hallinnossa.

Toissavuonna voimaan tullut kirkkolain muutos poisti pakolliset rovastikuntakokoukset, joten lääninrovastin aloitteellisuus on nyt entistä tärkeämpää. Lappeenrannan rovastikunnassa kirkkoherrat ja seurakuntien johtavat luottamushenkilöt kokoontuvat toki rovastikuntaneuvostossa, mutta toiminnan tiivistämisessä riittää haastetta.

– Tulen pitkän perinteen jatkajaksi ja ymmärrän, että minulta odotetaan uusia avauksia. Tarvittaessa olen valmis niitä tekemään.

SEURAKUNNAT ovat perinteisesti olleet hyvin itsenäisiä. Osin tämän vuoksi seurakuntien välinen yhteistyö on ollut vähäistä. Nyt pyritään yleisesti tiivistyvään yhteistyöhön rovastikuntien alueella. Tavoitteena voisi olla epävirallisella tasolla jopa yksi iso seurakunta, jonka sisällä on pienempiä paikallisseurakuntia.

Wirilander toivoo saavansa rovastikunnan väkeä tiimityöskentelyyn yhteisten ideoiden puolesta. Etenkin maallikkojen aloitteet olisivat kullanarvoisia.

– Alustavasti on puhuttu erilaisia ihmisiä kiinnostavista tapahtumista, joita rovastikunnan seurakunnat voisivat yhdessä toteuttaa.

Seurakuntaelämään tarvittaisiin lisää piispan kinkereitä, miesten päiviä ja muita uudenlaisia joukkotilaisuuksia.

Uutuuksien rinnalla kulkevat perinteet ja etenkin seurakuntaelämän keskeisin asia, jumalanpalvelus. Siihen osallistumiseen lääninrovasti haluaisi motivoida seurakuntalaisia.

MATTI Wirilander toimii paitsi lääninrovastina, myös tuomiokapitulin asessorina. Tätä pestiä on jäljellä puolitoista vuotta ja Wirilander toivoo, että tehtävät voisivat tukea toisiaan ja rovastikunnalle olisi hyötyä hänen tuomiokapitulin tuntemuksestaan.

Asessorina Wirilander on Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulikollegion jäsen. Kollegio johtaa piispa puheenjohtajanaan kirkollista hallintoa, taloutta ja toimintaa hiippakunnassa.

Asessorit osallistuvat tuomiokapitulin istuntotyöskentelyyn, pastoraalikoulutuksen antamiseen sekä piispantarkastuksiin.

Vaikka Wirilander istuu kirkollishallinnossa monella pallilla, virkojen hoitoon liittyviä ongelmia ei pitäisi olla tulossa. Piispan kanssa on sovittu, että Lappeenrannan rovastikunnan piispantarkastuksia yritetään välttää Wirilanderin asessorikaudella.

– Lemin seurakunnan piispantarkastus oli ehditty sopia ensi syyskuulle, mutta se onkin ainoa lajissaan.

MATTI WIRILANDER

57-vuotias

Teologian lisensiaatti

Suomenniemen seurakunnan kirkkoherra, pappisasessori ja lääninrovasti Pappisvihkimys 1981, sen jälkeen pappina muun muassa Mäntyharjun, Saaren ja Lappeenrannan seurakunnissa, kappalaisena Nurmeksessa ja Kerimäellä, Suomenniemen kirkkoherrana vuodesta 1990 Perheessä vaimo ja kaksi poikaa Lemmikkieläimenä koira Harrastuksina historia, matkailu ja lenkkeily

Kuvateksti

Matti Wirilander on ensimmäinen lääninrovasti ja asessori Suomenniemen seurakunnan historiassa.

ANNE KOKKONEN

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen