ILPO LESKINEN
Karttaa katsoessa paljastui taas kerran uusi asia, joka on siellä
löytämistään ääntä pitämättä odottanut.
Saimaan kanava ei ole kokonaan Lappeenrannan alueella, ei läheskään. Osa
kanavasta kuuluu Joutsenoon. Kaikkien karttojen tieto on yhtäpitävä.
Kanava on selvästi Lappeenrannan puolella yläosastaan, aina Soskuan sululle
saakka. Sulun jälkeen rajankäynti muuttuu.
Joutsenon raja leikkaa koillisesta ja pohjoisesta suoraan kohti kanavaa;
suunnilleen siinä kohdassa, jossa Soskuan vanhan kanavan uoma päättyy.
Joutsenon raja ui kanavassa hyvin vaihtelevasti Soskuan ja Kansolan välillä.
Kahdesti raja rantautuu kanavan läntiselle penkalle, ensin Tuomojan
kohdalla ja myöhemmin lähellä Kansolaa. Siinä välissä Lappeenranta käväisee
muutaman neliömetrin kanavan itärannalla.
Yhtään joutsenolaista ei näytä asuvan kanavan länsirannalla.
Lappeenrannan ja Joutsenon päivä päivältä madaltuva raja kulkee vielä
pienen matkan vanhassa kanavassa Kansolan kohdalla.
Sitten tulee jyrkkä mutka, jossa raja lopulta perääntyy kohti Konnunsuota.
Samassa mutkassa oli ennen Lappeenrannan, Nuijamaan ja Joutsenon rajapiste.
Joutsenon raja häviää näkyvistä. Kartta ja kanava jatkuvat kohti Nuijamaata.
Perillä Nuijamaalla paljastuu taas uusia asioita, vaikka kartta on niitä
vuosia pitänyt esillä.
Nuijamaan keskusta sijaitsee todella hyvällä ja kehityskelpoisella
paikalla. Se on melkein kuin saari tai vähintään niemi.
Nykyinen Saimaan kanava kulkee kylän pohjoispuolelta ja yhtyy
Nuijamaanjärveen kylän itäpuolella. Saimaan vanhan kanavan rippeitä löytyy
kylän länsipuolelta.
Kartassa näkyy kaksi vanhan kanavan pätkää, joista toinen alkaa Venäjän
puolelta ja päättyy juuri ja juuri Suomen puolelle. Toinen kanavanpätkä on
rajavartioaseman kohdalla ja päättyy Nuijamaantiehen.
Vanhan kanavan pätkien väli on täytetty umpeen usean sadan metrin matkalta.
Siksi vanha kanava ei pääse kylämaisemassa täysin oikeuksiinsa.
Jos olisin nuijamaalainen, esittäisin täytetyn kanavan avaamista. Se
lisäisi vettä maisemaan. Eri asia on, voiko sitä enää avata. Talot ovat
lähellä.
Saimaan kanava ei ole ainoa, jonka sijaintikunnaksi ei riitä yksi sana.
Saimaalle 1790-luvulla rakennetusta neljästä Suvorovin kanavasta kaksi on
kahden kunnan rajalla, vieläpä koko pituudeltaan.
Kyläniemen tyvessä kulkevan Kutveleen kanavan länsiranta on Taipalsaarta ja
itäranta Ruokolahtea. Kukonharjun kanavan länsiranta on Ruokolahtea ja
itäranta Puumalaa.
Suurennuslasi tai mikroskooppi tarvittaisiin tarkempaan määrittelyyn.
Pintapuolisesti näyttää siltä, että Kutveleen kanavaa on enemmän
Ruokolahden puolella ja Kukonharjun kanavaa Puumalan puolella.