LIISA KUKKOLA
LAPPEENRANTA. Varautukaa jonoihin ensi kesänä Etelä-Karjalan taidemuseossa. Toukokuun 21. päivä avautuva Repinin näyttely vetää taiteen ystäviä Lappeenrantaan vuorenvarmasti ympäri valtakuntaa. Ainakin Punkaharjun Retretin vuosien 1989 ja 1995 Repin-näyttelyt ovat olleet kävijämääriltään Retretin parhaiten menestyneitä.
Ilja Jefimovits Repin on Suomessa pidetty taiteilija paitsi siksi, että hän on venäläisen kansallisromantiikan ja realismin rakastetuin ja arvostetuin taidemaalari myös siksi, että hänen elämänsä liittyy kiinteästi Suomeen. Repin asui 30 viimeistä vuottaan Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa, jossa hän myös kuoli syyskuussa 1930.
REPININ suurteoksia kuten Volgan lauttureita, Zaporogeja tai Sadkoa ei nähdä Lappeenrannassa ensi kesänä, mutta ne tulevat museoon luonnoksina ja piirroksina. Näyttelyn yksi tarkoitus onkin esitellä tuttujen taideteosten historiaa ja näyttää yleisölle, miten ne ovat syntyneet.
Pelkkiin luonnoksiin ja piirroksiin ei näyttelyvieraiden kuitenkaan tarvitse tyytyä, sillä Venäläisen museon kokoelmista Pietarista saapuu Lappeenrantaan 50 maalausta ja 30 luonnosta ja piirrosta Repinin koko uran ajalta. Se tarkoittaa kahta huoneellista valmiita kuvia ja yhtä huoneellista luonnoksia.
Maalauksien joukossa on sekä tunnettuja että tuntemattomampia Repineitä, mukana on muun muassa nuoruuden muotokuva ja muotokuvia perheen jäsenistä ja maisemia.
IDEA REPIN-NÄYTTELYYN on kotoisin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kulttuurin koulutusjohtaja Juhani Järviseltä, jonka kullanarvoiset Venäjä-kontaktit ovat mahdollistaneet näyttelyn saamisen Lappeenrantaan.
Museon johtaja Olli Immonen pitää luonnollisena yhteistyötä kaupungin museoiden ja ammattikorkeakoulun välillä.
– Yhdistämällä voimat saadaan aikaiseksi paljon merkittävämpiä tuloksia kuin jokainen omassa kopissa puurtaen. Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö on myös luonnollinen valinta tässä maan kolkassa, Immonen muistuttaa.
– Venäläistä taidetta kysytään tällä hetkellä aivan valtavasti kansainvälisillä taidemarkkinoilla, mutta myös museot ovat kiinnostuneet saamaan venäläistä taidetta näyttelyihinsä, kertoo taidemuseon Eeva-Kaisa Hakulinen.
TAIDENÄYTTELYN lisäksi Repin-projekti tarjoaa kulttuurimatkaa, opastettuja ja dramatisoituja museokierroksia, taideleirin sekä kansainvälisen seminaarin toukokuun lopussa.
Repinin jalanjäljille pääsee Juhani Järvisen opastamana. Lappeenrannasta kuljetaan Terijoelle, jossa tutustutaan Repinin Penaty-huvilaan, sitä ympäröivään puistoon sekä Pietariin, jossa vieraillaan taideakatemiassa ja Venäläisen taiteen museossa.
Dramatisoidut museokierrokset ovat dramaturgi Helena Anttosen käsialaa ja alkavat kesäkuun lopulla, lasten draamaopastusten käsikirjoituksesta vastaa Humanistiselle ammattikorkeakoululle lopputyötä tekevä Timo Mattila.
– Seminaari jakautuu asiantuntija ja yleisöseminaariin. Mukaan on lupautunut muun muassa Petroskoin yliopistolta Helena Soini, joka on kirjoittanut vuosisadan vaihteen venäläisen taiteen Suomi-kuvasta, kertoo projektipäällikkö Satu Eiskonen.
Taideleiri järjestetään Linnoituksessa, yleisö pääsee tutustumaan suomalaisten ja venäläisten opiskelijoiden työskentelyyn leirillä.
REPIN-NÄYTTELY jatkaa Lappeenrannassa aloitettua venäläisen taiteen ja kulttuurin teemaa, joka alkoi kaksi kesää sitten Nikolai II:n elämää kertovalla näyttelyllä ja jatkui viime kesän Pavloskin taideaarteita esittelevällä näyttelyllä. Kesällä 2007 teema jatkuu Aleksander Suvorov -näyttelyllä.
ETELÄ-KARJALAN MUSEO
Kuvateksti
Mikä avaruus! tulee esille Lappeenrantaan, Etelä-Karjalan taidemuseoon 21.5.-10.9. väliseksi ajaksi noin 50 muun Repinin maalauksen ja 30 luonnoksen ja piirroksen lisäksi.