LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Jorma Vilkko pulikoi pikkupoikana Lappeenrannan
Haapajärvessä, jossa oli kylän uimaranta. 1960-luvulla se lysti loppui:
Haapajärvi likaantui ja rehevöityi käyttökelvottomaksi lähinnä
Rakkolanjoesta valuneen ravinnekuormituksen takia.
Totuus on, että kaupungin jätevedet järven pilasivat. Kaupunki teki
Rakkolanjoesta viemärin, ja Haapajärvi on toiminut sen saostusaltaana,
Vilkko sanoo.
Nyt viisikymppisenä hän uskoo vielä näkevänsä järven tilan parantuvan.
Toivoa on, mutta myös paljon jossittelua.
Jos lisäveden johtaminen Saimaan kanavasta Rakkolanjokeen alkaa, jos
kaupungin jätevesien johtaminen jokeen loppuu, jos hajakuormitus vähenee ja
jos järvi kunnostetaan, järvi voisi miun elinaikanani tulla edes
kohtuulliseen kuntoon. Puhdasta siitä ei saa koskaan.
Jorma Vilkko on Haapajärven osakaskunnan puheenjohtaja ja osallistunut
järven kunnostuksen suunnitteluun, johon kaupunkia on jätevesien
laskuluvassa velvoitettu jo vuosikymmenien ajan.
LOPULTA on vireillä radikaaleja toimia. Haapajärven veden pintaa aiotaan
laskea, jotta päästään käsiksi olennaiseen ongelmaan, järven paksuun
pohjalietteeseen. Se myllääntyy tuulella ja ylläpitää järven sisäistä
kuormitusta.
Veden laskun jälkeen pohjaliete voidaan kuivata ja osin ruopata. Kuivatus
kestää kaksi talvea sekä niiden välisen kesän ja maksaa kaksi miljoonaa euroa.
Vilkko kannattaa kuivatushanketta. Hänen mielestään se pitää toteuttaa
mahdollisimman pian, ainakin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimassa
aikataulussa vuonna 2008. Lappeenrannan kaupunki on kaavaillut kuivatusta
vuosina 2012-2015.
KAUPUNKI valmistelee myös suurta jätevesiratkaisuaan, jossa on neljä
vaihtoehtoa. Vilkko pitää niistä parhaana jätevesien johtamista Imatran
puhdistamoon ja sieltä Vuokseen. Käytännössä mahdollinen vaihtoehto on
hänen mukaansa ainoastaan Lappeenrannan uusi jätevedenpuhdistamo, jonka
purkupaikka on Saimaa.
Rakkolanjoki on kerta kaikkiaan liian pieni purkuvesistö kaupungin
jätevesille, hän sanoo.
Hajakuormitustakin pitää Vilkon mielestä saada vielä kuriin. Hän kuitenkin
huomauttaa hajakuormituksen hiipuneen jo senkin takia, että joen
vaikutusalueen maatilojen määrä on pudonnut 15 vuodessa 64:stä viiteentoista.
JORMA VILKKO muutti Haapajärven kylään Nuijamaalta 6-vuotiaana perheensä
mukana. Nykyisin hän asuu Haapajärvellä oman perheensä kanssa ja käy töissä
Skinnarilassa. Hän on Lappeenrannan Ylioppilastalo Oy:n toimitusjohtaja.
Teekkarit ovat älykkäitä ja motivoituneita nuoria, joiden kanssa on hieno
tehdä työtä, Vilkko kehuu.
Vilkko päätyi Ylioppilastalo-yhtiöön rakennus- ja isännöintialan töiden
kautta. Edelleen hänellä on myös toiminimiyritys Rakennuspalvelu, jossa hän
toimii rakennusalan vastaavana työnjohtajana ja valvojana.
Harrastuksenaan Jorma Vilkko on liikkunut Karjalan taistelupaikoilla, ja
harrastus on tehnyt myös sotaveteraanien asiat hänelle läheisiksi. Hän on
JR2:n perinnetoimikunnan sihteeri.
Jorma Vilkko täyttää 50 vuotta 10. maaliskuuta. Hän on merkkipäivänään
matkoilla.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Jorma Vilkko uskoo Haapajärven vielä palaavan kohtuulliseen kuntoon.
50-vuotias
Jorma Vilkko, syntynyt 10.3.1956 Nuijamaalla.
Asuu omakotitalossa Haapajärvellä.
Perheessä poliisi-vaimo ja kolme lasta.
Lappeenrannan Ylioppilastalo Oy:n toimitusjohtaja.
Haapajärven osakaskunnan puheenjohtaja.
Harrastaa sotahistoriallista retkeilyä Karjalassa.
Aktiivi myös sotaveteraanien perinteen vaalimisessa.