SARI PULLINEN
LAPPEENRANTA. Etelä-Karjala on maantieteellisesti aitoa Karjalaa. Näin
julisti Pekka Lattu Etelä-Karjalan karjalaisseurojen piiristä lauantaina
Etelä-Karjalan kylien päivässä Lappeenrannassa, missä pohdittiin
karjalaisuutta.
Pohjoiskarjalaisten taannoinen yritys omia Karjala-nimeä kokonaan itselleen
tuli tyrmätyksi.
Pohjois-Karjalakin on osa Karjalaa, mutta se ei oikeuta heitä ottamaan
Karjalan nimeä, Lattu jyrähti.
Pekka Lattu moitiskeli eteläkarjalaisia vaisuiksi itsensä markkinoijiksi.
Markkinointihenkisyyttä tarvitaan viimeistään kesäkuussa, kun Etelä-Karjala
esittäytyy Helsingin Senaatintorilla.
Syitä Lattu löysi menneisyydestä. Sotien jälkeen tynkä-Karjala rakentui
vahvojen puunjalostustehtaiden ympärille.
Ei ollut tarvetta yhteisten asioiden pohtimiseen, kun tehtaat toivat
varman leivän Imatralla ja Lappeenrannassa. Nyt on toisin, eivätkä Imatra
ja Lappeenranta ole valtakunnallisesti kovin vetovoimaisia. Ei näytä
hyvältä, Lattu pudotteli.
Kinastelemme kuntarajoista. Imatralaiset eivät halua olla
lappeenrantalaisia ja päinvastoin. Olemme kuitenkin kaikki karjalaisia.
Karjalaista perinnettä, tapoja ja tietoa alkaa hänestä olla kiire välittää
lapsille ja nuorille.
Voisi olla vaikka netin kautta tilattavia karjalaispappoja ja -mummoja,
jotka kertoisivat kouluissa tarinoitaan. Meidän jäsenkuntamme on isoksi
osaksi evakoita, Lattu herätteli.
Ruokolahdella elämystehdasta nimeltä Taikuri ja Teräsmies Ky pyörittävä
Janne Hinkkanen mietti, että karjalaisen luonnon hyödyntäminen matkailussa
ja elämyksissä on arkikarjalaisuutta parhaimmillaan.
Karjala on tuotteistettava ja sille on lyötävä hintalappu kylkeen. Vain
siten selätetään Kiina-ilmiö. Vuoksea tai Ruokolahden laajoja
hiekkatieverkostoja ei voi viedä, Hinkkanen muistutti.