Ruokolahti pettyi verotulovajeeseen

MATTI VEIJALAINENRUOKOLAHTI. Ruokolahden työikäisestä väestöstä 20 prosentti

MATTI VEIJALAINEN

RUOKOLAHTI. Ruokolahden työikäisestä väestöstä 20 prosenttia käy tienaamassa ensolaista paperirahaa kunnan verotulokassaan Imatran piippujen juurella. Kunnanjohtaja Vesa Jäppinen toivottaa heille 600:lle kaikkea hyvää. Hyvien omien maksajien Jäppinen ei soisi viime vuoden veropettymysten päälle vähenevän.

– Verotulomme tippuivat reaalisesti vuoden 2002 tasoon, eikä valtio näytä taholtaan kunnille namuja vieläkään lupaavan, Jäppinen murehtii.

Kunnallisverotulo kuihtui satoja tuhansia euroja alle arvion. Nimellisestikin Ruokolahden verotulot kasvoivat vain puoli prosenttia. Alkutalvi oli kunnalle hallainen, kun viime loppuvuodesta tehdyt verotilitysten jako-osuusmuutokset tekivät Ruokolahden pottiin yli puolen miljoonan euron miinuksen.

Syksy synkistyi siihen. Kunnanhallituksen perjantaina allekirjoittamassa köyhtyneessä tilinpäätöksessä katetta ei jäänyt jäljelle asukasta kohti laskettuna norttiaskin hinnan vertaa. Romahdus edellisvuoden miljoonaa euroa hiponeesta katteesta oli kolkko. Nyt miljoonasta puhutaan enää tilinpäätöksen alijäämäsarakkeessa.

MENOPUOLELLA Ruokolahti sai Vesa Jäppisen mukaan pidettyä omien toimintakulujensa kasvun hyvässä kurissa. Palvelujen ostomenojen kasvu ryöpsähti suuremmaksi. Eniten kasvoi erikoissairaanhoidon lasku. Se kävi luihin ja ytimiin kirjaimellisesti.

– Viime vuoteen osui 50 ruokolahtelaisille tehtyä tekoniveloperointia. Tämänkokoisen kunnan menoissa sellainen piikki ei voi olla tuntumatta, Jäppinen laskee.

Kuntalaisten nivelkivut korjautuivat, mutta kunnan terveystaloudessa kolotus jatkuu. Lääkkeitä siihen etsitään sairaanhoitopiirin kanssa käytävissä keskusteluissa.

– Merkillepantavaa on, että Imatran seudun kunnissa sairaanhoitopiirin menot ovat yleisesti kasvaneet enemmän kuin Lappeenrannan seudulla. Selityksiä kaivataan, Jäppinen sanoo.

JÄPPISEN mukaan Ruokolahdella toivotaan, että talouden tyly takapakki ei tule tavaksi. Uskoksi toivoa vahvistetaan säästöohjelmalla. Ilman sitä tälle vuodelle budjetoitu puolen miljoonan vuosikate jää haaveeksi, jos pettymykset verotulokertymässä jatkuvat.

Talouden palauttamiseen kunnon kantimiin talousarvioon merkattu katekaan ei Jäppisen mukaan sinällään riitä, jos investointeja halutaan tehdä suunnitellusti velantekoa pahasti lisäämättä. Poistoja on budjetissa miljoonan euron edestä.

Säästäminen alkaa siitä, että lautakunnat velvoitetaan mahduttamaan menonsa varsinaisen budjetin sisään. Lisäbudjetteja kunnanhallitus ei pyytäjille lupaa. Tarkempia säästösuunnitelmia lautakuntien odotetaan kirjoittavan toukokuuksi.

Kirjoittaja:
Matti Veijalainen