HANNU OJALA
Imatralla törkeiden rattijuopumusten yleisyys on liki yhtä suurta kuin muualla maassa rattijuopumukset kokonaisuudessaan.
Etelä-Karjalan liikennevirrassa rattijuoppotiheys on muuhun maahan verrattuna lähes kaksinkertainen.
Liikkuvan poliisin vanhempi konstaapeli Ari Järveläinen haki opinnäytetyössään selityksiä alueelliselle ilmiölle päähenkilöiltä, ratista kärähtäneiltä. Kyselyyn vastasi 74 imatralaista.
Jepet juovat ja ajavat, mutta selvää syytä on turha hakea. Samalla tavalla hahmottoman ongelman edessä ovat kaupunginjohtaja Tauno Moilanen ja seurakunnan kirkkoherra Olli Aalto. Ikävälle asialle pitäisi vain tehdä jotakin.
– Kirkossa saarnaaminen ei taida tässä tapauksessa auttaa, on Aallon arvio.
Kaupunginjohtaja Moilanen keskittäisi huomion nuoriin. Vanhoihin alan miehiin valistus tuskin tehoaa.
– Nuoria pitää valistaa, että raju juominen voi jättää aivot murrosikäisen tasolle. Tunnetilojen sääteleminen on vaikeaa ja menetetään kyky loogiseen ajatteluun.
Raskaasti juovat nuoret on huomioitu Imatran sosiaali- ja terveystoimen strategiassa. Seurakunta puhuu rippileireillä vastuullisesta elämäntavasta.
Strategiakirjausten lisäksi vanhempien pitäisi tuntea Moilasen mielestä tuntea suurempaa vastuuta lapsistaan. Aalto nimeää arjen sankareiksi ne, jotka ilmoittavat rattijuoposta poliisille.
Järveläisen tutkimuksessa erottuvat selkeinä ryhminään sekä nuoret että vanhat tekijät. Viime vuonna kootun kyselyaineiston vastaajista 22 prosenttia oli alle 20-vuotiaita. Yli viisikymppisiä kyselyn rattijuopoista oli joka kolmas.
Ari Järveläinen sanoo yllättyneensä liikennejuopumuksiin syyllistyneiden ikäjakaumasta. Aiemmissa selvityksissä tapaukset keskittyivät 30-40 -vuotiaisiin. Tällä kerralla heitä oli otannassa vain viisi prosenttia.
– Tuossa ikävaiheessa ehkä keskitytään perheeseen, on Järveläisen olettamus.
Pitkän linjan liikennetutkijalle, ylikonstaapeli Seppo Keinäselle imatralaiset rattijuopot eivät ole pelkkiä numeroita. Hän sanoo tuntevansa kuulusteltavien vanhemmasta ikäluokasta suuren osan.
– Monella alkaa kyynel valua. Kuule Seppo, anna anteeksi, kun minulla on elämä nyt vähän huonosti.
Kokenut poliisi tietää, mitä huonosti meneminen yleensä tarkoittaa. Tilanne on sitäkin tutumpi perhepiirissä.
– Monta kertaa vaimo on jälkeenpäin soittanut ja kyselyt neuvoja, joilla miehen juominen saataisiin loppumaan. Hoitoonohjaus on tietysti hyvä, mutta sekin on tällä hetkellä Imatralla hieman retuperällä.
Järveläisen tutkimustulos vahvistaa alkoholiongelman yleisyyttä. Jopa 29 prosenttia rattijuopumukseen syyllistyneistä on jo ollut hoidossa. Puolet arvioi, että alkoholin käytössä on ainakin ajoittain ollut ongelmia.
Alkoholisoituneen keski-ikäisen miehen omakuva on tutkimuksessa Keinäsen mielestä siloteltu.
– Kukaan ei näköjään ole juonut alkoholia päihtyäkseen. Seuran vuoksi on juotu, mutta puolet kertoo nauttineensa alkoholia kotonaan.
Keinänen kummastelee tulosta, koska naimattomia ja eronneita vastanneista on yli 70 prosenttia, se siitä seurasta.
Tilanteen luonne valottuu paremmin viikonpäivästä, jolloin käry on käynyt. Yleisin päivä on maanantai. Noin puolet vastanneista oli vielä työssä, mutta maanantaisen matkan päämäärästä Seppo Keinäsellä on kokemukseen perustuva näkemys.
– Viikonlopun jälkeen juomat ovat loppuneet ja mennään ostamaan uutta.
Yli puolet rattijuopoista paljastui kyselyn perusteella ratsiassa, ja vain joka kymmenes uskoi kärynneensä ilmoituksen perusteella.
Keinänen pitää tulosta enintään suuntaa antavana.
– Aamupäiväisin otetaan kiinni ratsioissa, iltapäivällä ilmoituksista ja yöhommat paljastuvat ajotavan perusteella. Sivullisten ilmoitukset ovat lisääntyneet hirveästi. Kuutostielläkin saisi olla jatkuvasti. Yleensä ilmoittajat ovat lähipiiristä. Tiedetään sanoa, minne todennäköisesti ollaan menossa.
Oman joukkonsa muodostavat vakioasiakkaat, joille pilli laitetaan suuhun aina tavattaessa. Tämän ryhmän koko on parikymmentä henkilöä. Keinänen antaa tuntomerkkejä ympäristöstä ja poliisin kohtaamisesta.
– Vuokratalon pihassa seisoo muutama autoräihkä, joiden omistuksestakin on epäselvyyttä. Avaimet ovat kellä kulloinkin. Kyydissä istuu pari kaveria ja viinakauppaan ollaan menossa.
Ongelman kovaan ytimeen valistuspuheita on Keinäsen mielestä turha haaskata, koska nämä ihmiset eivät tunnu välittävän mistään. Myös muiden keinojen teho on kyseenalaista.
– Mitä se auttaisi, että valtio takavarikoisi harmikseen näitä 84-mallisia. Kohta olisi samanlainen tilalla.
Ari Järveläisen tutkimuksen mukaan puolet kiinni jääneistä imatralaisista rattijuopoista oli rikoksen uusijoita.
Keinona uusimisten estämiseksi on Suomessa otettu kokeiltavaksi alkolukko, josta estää humalaisen ajon. Kärähtäneiden vastaukissa se merkitystä säätelykeinona ei pidetty kovin suurena.
Sama asenne näkyy kokeiluhalukkuudessa. Imatralla on tähän mennessä vain yksi henkilö ilmoittanut kiinnostuksensa kokeiluun.
Seppo Keinänen kertoo useimpien vieroksuvan kustannuksia, mutta hän ei usko puheiden paljastavan koko totuutta. Taustalta välittyy haluttomuus alistua pitkään päihderiippuvuusseurantaan. Siihen kuuluu esimerkiksi yksi yllätystesti määräaikaisten lisäksi.
Vuodesta 2002 lähtien ajo-oikeuden palauttamisen ehtona on tarvittu lääkärin lausuntoa päihderiippuvuudesta, jos rattijuopumukseen syyllistynyt on alle 20-vuotias. Varsinaisen ajokortin haltija ohjataan lausunnolle, kun kolmen vuoden sisällä on tullut kaksi rattijuopumustuomiota. Menettely koskee myös huumaantuneena ajaneita.
Imatran kihlakunnassa vuonna 2004 seurantaan määrättyjen luku nousi sataan. Viime vuonna se oli 79. Seuranta voidaan määrätä myös toistuneista putkareissuista.
Rattijuopumuskynnyksen alentaminen 0,2 promilleen ei imatralaisten rattijuoppojen mielestä ole keino ratkaista ongelmaa.
Vastanneiden mielestä vielä merkityksettömämpää olisi lisätä valistusta tai linja-autovuoroja.
Käytännön poliisityön mielipide on sama. Alempi rangaistusraja voisi Seppo Keinäsen mielestä tehota tulevaisuudessa korkeintaan mopopoikiin ja alle 20-vuotiaisiin.
Tämän hetken nuoret rattijuopot ovat poliisille kovempi haaste. Osa on ollut poliisin kanssa tekemisissä jo muissakin asioissa. Taustalla on huono-osaisuutta, ja elämäntavat osoittavat lahjoja pikkurikollisen uralle.
Kännissä ajaminen on Keinäsen mukaan vain yksi tapa osoittaa piittaamattomuutta yhteiskunnan asettamille normeille.
HANNU OJALA
Kuvateksti
Liikkuvan poliisin Imatran yksikössä työskentelevä Ari Järveläinen piirrätti rattijuopon profiilia tilanteen päähenkilöillä opinnäytetyössään.