ANNE KOTIHARJU
Imatran väkiluku jatkaa vääjäämättömältä tuntuvaa laskuaan. Samalla väki harmaantuu ja nuoria on entistä vähemmin. Naapurikuntien Ruokolahden ja Rautjärven alamäki on vielä vauhdikkaampi.
Lappeenranta taas jatkaa varovaista kasvua. Naapurikunnat Taipalsaari, Lemi ja Luumäkikin pärjäävät. Taipalsaari joutuu jopa satsaaman erityisesti päiväkoteihin ja kouluihin kun muualla rakennetaan vanhainkoteja ja suljetaan kouluja.
Kuntien tulevaisuutta tutkinut Santtu von Bruun Kuntaliitosta kuvaa, kuinka elinkeinoelämä, työpaikat ja väestö keskittyvät Suomessa harvoille elinvoimaisille asuinseuduille, kiihtyvää tahtia. Kunnat jakautuvat elinvoimaisiin menestyjiin ja taantuviin häviäjiin.
Kasvuseutuja ovat erityisesti pääkaupunkiseutu ja suurimmat yliopistokaupungit sekä niiden vaikutusalueella olevat kehyskunnat.
Kehityspäällikkö Torsti Kirvelä Kuntaliitosta arvioi, että kehitystrendejä on hankala kääntää.
– Lappeenrannan käyrät näyttävät ylös ja Imatran alas. Äärimmäisen todennäköisesti suunta jatkuu. Toisaalta jos alueella on luottamusta ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen, suuntaa ehkä voisi muuttaa. Tulevaisuus ei ole annettu, vaan se myös tehdään.
LAPPEENRANTAA voi luonnehtia kasvukeskukseksi, vaikkei se niitä voimakkaimpia olekaan.
– Kasvukeskus säteilee myös ympäristöön positiivista voimaa. Kehyskunnat voivat pahimmillaan taas jopa kurjistaa keskuskuntaa houkuttelemalla sieltä työssä käyviä veronmaksajia asukkaikseen. Keskittymiskehitys alkoi 1960-luvulla.
– Lama sitä vähän hillitsi. Ihmiset muuttavat työn perässä. Negatiivisessa kierteessä työpaikat vähenevät, väestö vähenee, ostovoima heikkenee.
Puhutaan kriittisestä massasta. Ideat ja innovaatiot tarvitsevat kehkeytyäkseen ison ihmismäärän, miljöön, jossa törmää monenlaiseen. Innovatiivisuus ja luova luokka ovat ajan termejä.
MAAKUNTAJOHTAJA Timo Puttonen myöntää, että Lappeenranta on selvä keskus, joka vetää yrityksiä puoleensa.
– On yliopisto, Kareltek. Yritysten houkuttelemisessa Lappeenrannalla on Imatraa vahvempi perinne.
Lappeenrannan kehitys ei ole kovin kummoista, kun sitä vertaa Jyväskylään, Ouluun tai Kuopioon.
– Meidän kaikkien etu olisi, että Lappeenrannan kasvu nopeutuisi huomattavasti.
Lappeenrannan vaikutus heijastuu voimakkaasti naapureihin.
– Jos joku ulkopuolinen katsoisi aluetta, hän tuumisi, että ahaa, tuolla on Taipalsaari-niminen, tuolla Lemi- ja tuolla Joutseno-niminen kaupunginosa.
RUOKOLAHDEN elinvoimakäyrät menevät Imatraakin jyrkemmin alas. Kunnanjohtaja Vesa Jäppisen mielestä suunta voisi muuttua Imatran nousun myötä.
– Seutukunnan keskeinen kehitysedellytys on työpaikat. Jos metsäteollisuuden irtisanomiset kohdistuvat myös Imatralle, niin kyllä kehittämisen eväät ovat silloin vähissä.
Muualle opiskelemaan lähtevä nuori jättää yleensä Ruokolahden lopullisesti.
– Pitäisi olla vähintäänkin työtä seutukunnalla. Työssäkäyntialue kyllä on laajentunut koko ajan. Lappeenranta on koko maakunnan veturi. Mitä paremmin Lappeenrannalla menee, sitä paremmin koko maakunnalla.
KASVAVAN TAIPALSAAREN kunnanjohtaja Jari Willman sanoo Taipalsaaren tavoitekasvuksi noin 30 henkilöä vuodessa. Taipalsaarella on ihan erilainen väestörakenne kuin muissa kunnissa. Painopiste sijoittuu nuoriin.
Taipalsaarelaisista suurin osa käy töissä Lappeenrannassa, ruokolahtelaisista taas Imatralla.
– Meille on tärkeää koko alueen kehitys. Venäjän hyödyntäminen, logistiikka, metsäteollisuus, yliopisto, uudet osaamisalat.
Taipalsaari kiinnostaa asuinalueena ja vapaa-ajanviettopaikkana. Paluumuuttajiakin tulee.
– Lappeenranta ja Taipalsaari alueena pystyvät tarjoamaan monipuoliset palvelut, harrastukset ja koulutuksen.