RIINA NOKSO-KOIVISTO
Lappeenranta. Kansalais- ja työväenopiston yhdistäminen aiheuttaa yhä kritiikkiä Lappeenrannassa. Yhdistetty Etelä-Karjalan kansalaisopisto on toiminut viime syksystä lähtien, mutta käytännössä toiminta on vielä monin tavoin erillään.
Kaikkia opiskelijoita uudistus ei miellytä. Yhtenä syynä ovat kurssimaksut, joita viime syksynä korotettiin. Etenkin entisen työväenopiston opiskelijat saattoivat harmistua, kun kurssimaksu nousi jopa kolmanneksella esimerkiksi 30 eurosta 40 euroon.
Kansalaisopistossa kurssihinnat olivat jo aiemmin työväenopistoa korkeammat, joten korotukset eivät olleet yhtä suuria.
Rehtori Jukka Järvisalon mukaan korotuksista huolimatta opiston kurssit ovat edullisia.
– Toimintamme rahoittamiseksi kurssimaksun on oltava yhtä tuntia kohden vähintään 1,2 euroa. Mieluiten ihmiset eivät tietenkään maksaisi mitään.
Uutta on myös se, että nyt ryhmän perustamisen ehdottomana rajana pidetään 10 osanottajaa. Järvisalon mukaan etenkin työväenopistossa on aiemmin sallittu myös pienempiä ryhmiä. Syksyllä parikymmentä ryhmää jäi perustamatta liian pienen osanottajamäärän takia.
Opiston hioutumista yhdeksi kokonaisuudeksi on vaikeuttanut se, että opistolla on edelleen kaksi päätoimipistettä. Rehtorin työhuone, opiston toimisto ja osa opetustiloista sijaitsevat Karjalankulmassa Kauppakadulla. Entisen työväenopiston kurssit järjestetään vanhassa paikassa Pohjolankadulla.
Lasityötä opettava Anita Kosonen arvioi, ettei yhdistymisestä ole opettajan näkökulmasta ollut haittaa eikä hyötyä. Vaikka työyhteisö on periaatteessa aiempaa isompi, käytännössä siitä ei ole kovin paljon iloa, koska kollegoja tapaa harvoin.
– Meitä lasityön opettajia on kolme. Koska opetustilat ovat eri paikoissa, emme ole juurikaan toistemme kanssa tekemisissä.
Jukka Järvisalon mukaan opiston tarkoituksena on lähivuosien aikana muuttaa saman katon alle Pohjolankadulle. Sitä ennen työväenopiston rakennus on remontoitava. Saneerausta varten opisto on hakenut opetusministeriöltä 50 prosentin rahoitusta.
– Parhaimmassa tapauksessa remontti alkaa ensi vuonna, mutta viimeistään sen pitäisi tapahtua vuonna 2010.
Anita Kososen mukaan opettajat tekevät ensimmäistä kertaa yhteistyötä kootessaan kevätnäyttelyä. Tänä vuonna työväenopiston tiloissa ei nähdä kurssilaisten kädentöitä, vaan näyttely kootaan Karjalankulman kellarikerroksessa sijaitseviin tiloihin. Tämä tarkoittaa, että vähemmän töitä mahtuu esille.
– Katsotaan nyt, miten se onnistuu. Hieman ihmettelen, miksi näyttely pitää järjestää vain näihin Karjalankulman tiloihin, kun työväenopistolla olisi näyttelyä varten paljon valoisaa tilaa , Anita Kosonen arvioi.
Jukka Järvisalo ei ihmettele, jos uuden kansalaisopiston toiminta ei kaikkia miellytä. Hän epäilee, että niin tulee tapahtumaan vielä usean vuoden ajan.
– Kahdella opistolla oli niin erilaiset toimintakulttuurit ja historiat, että ne eivät häviä ihmisten takaraivoista vielä vuosiin.
Järvisalon mukaan suurinta osaa opiskelijoista kiinnostaa kuitenkin ainoastaan se, että tarjottava opetus on laadukasta ja joustavaa.
Kansalaisopisto aikoo jatkossa laajentaa lukukauttaan ja järjestää muun muassa kesäkursseja. Aiemmin opistojen lukukausi on kestänyt syyskuusta toukokuun alkuun.
– Jos lomalainen lähtee vaikka kesällä Italiaan, hän saattaa haluta kielikurssille, joka alkaisi keväällä. Me aiomme vastata näihin tarpeisiin.
Opisto panostaa myös maahanmuuttajien kieli- ja kotouttamiskoulutukseen. Tätä tarkoitusta varten opetusministeriö on myöntänyt Etelä-Karjalan kansalaisopistolle ensi syksystä alkaen erillistä rahoitusta.