PÄIVI VENTO
RAUTJÄRVI. Lahnasen voimalarakennuksesta kunnostetaan voimalamuseo. Lahnasen voimala on osa Hiitolanjoen teollisuushistoriallista museoaluetta, ja se sijaitsee viime kesänä avatun Hiitolanjoen maisemapolun varrella.
Lahnasen voimala on rakennettu vuonna 1911. Se on vanhimpia, lähes alkuperäisellä koneistollaan toimivia sähkövoimalaitoksia Suomessa.
Se on myös yksi harvoista ja tiettävästi vanhin säilyneistä puurakenteisista voimalaitoksista. Voimalaitoksen koneistus K1:stä lukuun ottamatta on alkuperäistä ja järjestelyiltään harvinainen, kertoo yli-intendentti Mikko Härö museovirastosta. Pääkoneiden magnetointi hoidetaan erilliseen turbiiniin kytketyllä magnetointigeneraattorilla. Tämä on ainoa vielä käytössä oleva, suoraan turbiiniin kytketty tasavirtageneraattori maamme voimalaitoksilla, hän jatkaa.
Härö sanoo, ettei Lahnasenkoski ole siis aivan ainutlaatuinen Suomessa museona.
Mutta Hiitolanjoen pienet voimalat muodostavat tekniikan ja teollisuuden historian, luonnon ja kulttuuriympäristön osalta lajissaan ensi arvoisen tärkeän kohteen.
MIKKO HÄRÖ kertoo, että suurimmassa mittakaavassa voimalahistoriaa esitellään Oulunjokivarressa, jossa on sotien jälkeisen suurvoimalat. Museoita tai niihin rinnastettavia löytyy Pohjasta, jossa on Billnäsin museovoimalaitos, Kissankosken tehdasmuseo Hirvensalmella, Pyhäkosken voimalaitos Muhoksella ja voimalamuseo Vantaanjoen suussa Helsingissä. Imatran voimalaitos ei ole museo, mutta arvokohde.
Erikoismuseoita löytyy Etelä-Karjalasta kiitettävästi Etelä-Karjalan amanuenssi Jukka Luodon mukaan.
Parhaiten organisoituja ovat rajamuseo ja kanavamuseo. Esimerkiksi lotta-, radio- ja ilmailumuseot toimivat yhdistysten pyörittäminä, eli kuinka kauan, se riippuu taustajoukkojen jaksamisesta, hän sanoo.
Kunnostustöiden jälkeen Rautjärvellä on esillä museotoiminnan sisällön suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen. Tälle hankkeelle haetaan rahoitusta 166 000 euroa.
PÄIVI VENTO
Kuvateksti
Lahnasen voimalaa voi katsella maisemapolulta Hiitolanjoen vastarannalta.
Lahnasen voimalan remontti
Rakennuksen vesivuotojen ja kosteusongelmien poistaminen, tuhoutuneiden rakenteiden korjaaminen.
Katon kunnostus.
Seinähirsien kunnon tarkistaminen.
Mineriittilevyjen purku, voimalaitoksen sisäseinät takaisin hirsipinnalle.
Ulkolaudoituksen uusiminen hirren päälle ja sen pintakäsittely tervalla.
Ovien ja ikkunoiden korjaus alkuperäisen ikkunamallin mukaisesti.
Rakennus saatetaan sisätiloilta turvalliseksi yleisölle.
Valtion ja EU-rahoitusta 110 000 euroa, kuntaosuus 65 000 euroa (Kehy.)