Valtaosa Joutsenon valtuutetuista pitää ovea raollaan kuntaliitokselle

Lappeenrannan valtuutetut kannattavat lähes yksissä tuumin Joutsenon ja Lappeenrannan kuntaliitosta. Lappeenrantalaiset haluaisivat päättää liitoksesta viimeistään vuonna 2008. Joutsenolaiset odottavat kokemuksia yhteistyöstä ja liitosselvitystä ennen kannanottoa puolesta tai vastaan.ANNE KOTIHARJUJOUTSENON valtuutetuista lähes puolet eli 17 vastustaa ainakin tässä vaiheessa Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitosta. Ehdottomia vastustajia on kuitenkin vain muutamia. Suurin osa haluaa ensin katsoa, mitä syvenevä…

Kysymys: Mikä olisi uuden kaupungin nimi? Vaihtoehdot a) Joutseno, b)

Lappeenranta, c) Saimaankaupunki, d) joku muu, mikä?

Lappeenrantalaisvastaajista selvä enemmistö ehdottaa nimeksi

Lappeenrantaa. Liitos ei monen mielestä saa kaatua kuitenkaan nimeen. Joku

ehdotti nimikilpailua ja kansanäänestystä. Lappeenrantalaisten

nimiehdotuksia: Saimaanhelmi, Suur-Lappeenranta,

Saimaankaupunki, Etelä-Saimaa, Joutsenranta, vähimmäisvaatimuksena se,

että nimessä on ranta.

Joutsenolaisten suosikki oli Saimaankaupunki tai Joutsenranta; läheskään

kaikki eivät ottaneet nimeen kantaa. Yksi kannatti Joutsenoa.

Joutsenolaisten nimiehdotuksia: Joutsenranta, Lappeenranta,

suur-Lappeenranta, Saimaanjoutsen, Saimaanranta, Katariinankaupunki,

Joutsenon alueen kaupunki.

Perusteluja kuntaliitoksen puolesta, Lappeenranta

On pitkällä tähtäimellä järkevää, ainoa tie.

On luonteva ja luonnollinen liitos.

Syntyisi elinvoimainen,vahva kunta.

Isompi yksikkö olisi maakunnan voimatekijä, vahvistaisi Etelä-Karjalan asemaa.

Tämän hetkisen tiedon pohjalta siitä on molemmille hyötyä.

Turvaisi työpaikkoja ja palveluita.

Lyhyet välimatkat, sopiva maantieteellinen yhteys, paraneva Kuutostie

lähentää entisestään.

Paremmat palvelut, tehostunut hallinto.

Vahvistaisi molempien asemaa elinvoimaisempana paikkana. Joutsenon on nyt

vaikea vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Molempien valtakunnallinen kilpailukyky paranisi.

Tulisi järkevän kokoinen kunta, sopivankokoinen kunta.

Sopivat hyvin alueellisesti ja näköjään henkisestikin yhteen.

Hyötyjen ansiosta resursseja vapautuu sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan.

Teemme jo nyt paljon yhteistyötä Joutsenon kanssa; päällekkäisyydet

pitäisi purkaa.

Yhteistyö on ollut sujuvaa.

Synergiaetuja ja säästöjä palvelujen ja talouden järjestämisessä.

Hyvä alku tavoitella isompaa kokonaisuutta/myös Taipalsaari ja Ylämaa mukaan.

Etelä-Karjala tarvitse yhden ison, vetovoimaisen kunnan, joka pystyy

vastaaman tulevaisuuden haasteisiin.

Lappeenranta paikkaa jo nyt Joutsenon palveluaukkoja.

Tehokkuus ja tuottavuus lisääntyisi, talous tasapainoon.

Olisi koko Etelä-Karjalan, maakunnan, etu.

Etelä-Karjalan mahdollisuus selviytyä hyvänä palvelujen tuottajana ja

kilpailukykyisenä.

Samanlainen elinkeino- ja poliittinen valtarakenne.

Maankäyttö järkevää yhdessä, tonttipolitiikka ja teollisuus.

Perusteluja kuntaliitosta vastaan, Joutseno

Pitää ensin tehdä kuntaliitosselvitys.

Pitää ensin katsoa, onko nyt aloitetusta ja tulevasta yhteistyöstä hyötyä.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kannattaa pysyä itsenäisenä.

Molemmat osapuolet pitäisi ottaa huomioon; uhkana, että Joutsenoon jää

tyhjä kylä.

Tällä hetkellä tehdään yhteistyötä, katsotaan saatujen kokemusten jälkeen.

Joutseno uhkaa jäädä sivukaupungiksi.

Korvenkylän kannalta huono, jos yhteyksiä ei voi vaalia myös Imatran suuntaan.

Katsotaan nyt ensin vähän aikaa.

Tehdään aluksi hyvää yhteistyötä ja katsotaan, mihin se johtaa.

Mikä jumalaton kiire tässä on?

Säilyykö palvelutaso, jos suostutaan isomman kosintaan?

Jos syvenevästä yhteistyöstä hyötyjä Joutsenolle, kuntaliitosta voi

harkita uudelleen.

Katsotaan edut ja haitat, johtopäätösten aika on myöhemmin.

Jos ei valtiovalta pakota ja velvoitteet sitä vaadi, yhteistyö yli

kuntarajojen riittää. Jos kuntaraja on yhteistyön este, raja pitää poistaa.

Joutseno saattaisi pudota laitakaupungin osaksi vailla vahvaa

vaikuttamisen mahdollisuutta Joutsenon asioihin.

Joutsenon pitää kehittää yhteistyötä myös Imatran suuntaan.

Saimaankaupunki olisi ollut Joutsenolle parempi.

Rauha-­Tiuru-alue jäisi todella syrjään.

Joutseno pienempänä olisi häviäjä, koska palvelut siirtyisivät nykyisen

Lappeenrannan alueelle. Etenkin syrjäkylät kärsisivät.

Kuilu Imatran suuntaan kasvaisi entisestään. Ei olisi hyväksi maakunnalle.

Lappeenrannan talous on kuralla. Joutsenolaisia halutaan Lappeenrannan

tulevien suurten investointien maksajiksi.

Lappeenrannassa asuminen on huippukallista

Perusteluja kuntaliitoksen puolesta, Joutseno

Imartelevaahan tämä on.

Yhdessä tehden olisimme enemmän kuin kaksi erikseen, jos ajoissa tekee

liitoksen, pärjää paremmin.

Tulevaisuudessa vain suuret pärjäävät kiristyvässä taloudessa.

Suuremmalla alueella paremmat mahdollisuudet pärjätä valtakunnallisesti.

Vastattava tulevaisuuden haasteisiin.

Kilpailukyvyn ja henkilöstön saamisen varmistaminen.

Palvelujen turvaamien iäkkäille.

Vahva peruskunta pystyy tarjoamaan asukkailleen paremmat palvelut sekä

toimimaan elinkeinopoliittisesti tuloksellisemmin. Maakunnan tulevaisuuden

kannalta liitos olisi hyvä, tosin riittämätön.

Maakunta tarvitsee yhden ison yksikön, jolla on houkuttavuutta.

Tarvitaan iso kiintopiste, joka houkuttelee yrittäjyyttä ja ihmisiä tähän

maakuntaan. 11 000 asukkaan lisäys Lappeenrantaan tekee vieläkin voimakkaamman.

Joutseno ei tulevaisuudessa onnistu saamaan esimerkiksi lääkäreitä.

Väestön voimakas ikääntyminen on haaste Joutsenolle.

Tulevaisuuteen on pakko katsoa. Saimaankaupungin mönkäänmeno oli paha

takaisku Etelä-Karjalalle.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju