MATTI VEIJALAINEN
IMATRA. Joka kolmas imatralainen haluaa kääntää Imatran äänen volyymin kovemmalle Etelä-Karjalan maakunnallisessa päätöksenteossa. Loput, eli niukahko enemmistö kaupunkilaisista pitää kaikupohjaa vähintään kohtuullisen riittävänä.
Tutkimustoimisto MC-Infon Etelä-Saimaalle tekemässä mielipidemittauksessa 300 imatralaisen arvioitavaksi annettiin väittämä siitä, että Imatra saa maakunnallisessa päätännässä näkemyksensä tasaveroisesti esille muiden kaupunkien kanssa. Väittämä kelpasi sellaisenaan vajaalle 20 prosentille vastaajista.
Suhteellisesti suurin osa vastaajista, lähes 40 prosenttia, kertoi olevansa väittämän paikkansapitävyydestä jokseenkin samaa mieltä sen esittäjän kanssa. Siten kysymyksenasettelun oikeansuuntaisuuden taakse asettui 55 prosenttia kaikista vastaajista.
MITTAUSTULOKSEN mukaan runsaat kymmenen prosenttia imatralaisista tulkitsee Imatraa sorrettavan niin pahasti, että he kertoivat pitävänsä esitettyä väittämää täysin vääränä. Jokseenkin vastahankaisiksi väitteen sisällölle ilmoittautui runsaat 20 prosenttia vastaajista.
Joka kymmenes kysymykseen vastanneista mittasi Imatran äänen voimakkuuden niin neutraaliksi, että heillä ei ollut suoraa kantaa sen vahvistamistarpeisiin.
Ikäryhmävertailussa kaikkein tyytyväisimpiä maakunnallisen demokratian toteutumiseen imatralaisista ovat juniorit ja seniorit.
Alle 30-vuotiaista yli 60 prosentille Imatra näyttäytyy maakunnallisesti vahvana vaikuttajakuntana. Nuorimpien vastaajien joukossa on tosin myös suhteellisesti eniten ei osaa sanoa-vastaajia, mutta se ei muuta myönteisen ajattelun ikäpainopisteen paikkaa.
Yli 65-vuotiaista Imatran äänen kertoo vaikeuksitta kuuluvan lähes 60 prosenttia vastaajista.
EPÄILEVIMMIN Imatran tahdon läpimenoon maakunnallisissa asioissa suhtautuvat Imatralla 30-65-vuotiaat kaupunkilaiset. Eniten usko horjuu ikäluokassa 30-50-vuotiaat.
Miesten ja naisten välillä tilanteeseen suhtautumisessa ei ole kovin suurta keskinäistä eroa. Kaikista naisista liki 60 prosenttia kokee Imatran tasavertaiseksi maakunnalliseksi vaikuttajaksi muiden kaupunkien rinnalla.
Miesten suhtautuminen on muutaman prosenttiyksikön verran varauksellisempaa. Kummankin sukupuolen edustajista kymmenen prosenttia vastaajista jätti kannanoton muiden tehtäväksi.
MYÖS ammattiryhmätarkasteluun myönteisen asennoitumisen ikäjakaumatulos korreloi. Väittämä Imatran tasavertaisuudesta saa suurimman hyväksynnän opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Kummastakin kansalaisryhmästä 60 prosenttia kokee Imatran äänenpainojen tulevan huomioiduiksi maakunnallisessa päätöksenteossa.
Johtotehtävissä työskentelevillä imatralaisilla epäilys maakuntademokratian toteutumista kohtaan itää suurempana. Yli puolet johtajista katsoo, että Imatran puheenvuorot kaikuvat liian kuuroille korville.
IMATRALAISTALOUKSIEN koon osalta mielipiteet vaihtelevat ääripäissään huomattavasti. Tyytyväisimpiä kaupunkinsa äänen kuulumiseen ovat sinkkutalouksissa elävät imatralaiset. Heillä tyytyväisyysprosentti nousee 60:n paremmalle puolelle.
Eniten naapurien toivovat kuuloaan terästävän yli neljän hengen ruokakuntiin kuuluvat imatralaiset. Suhteellisesti he ovat Imatran asemaan puolta tyytymättömämpiä kuin sinkut.
NÄKÖKANTOJAAN tarkentavia kommentteja mittaukseen antoivat tyytyväisiä enemmän ne imatralaiset, jotka kokevat kaupunkiaan sorsittavan.
Leimallista näille kommentoijille oli Lappeenrannan syyttäminen diktaattorin otteiden käyttämisestä. Vanha sanonta koirasta ja kissasta Lappeenrannan ja Imatran keskusteluyhteyksien kuvaajina avautuu monille imatralaisille edelleen täytenä konkretiana.