ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Energia Oy:n (LRE) ja UPM:n yhteisvoimala osoittautui juuri valmistuneessa selvityksessä tasavahvaksi vaihtoehdoksi oman biopolttolaitoksen rakentamisen kanssa. LRE:n toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen kertoo, että linjapäätös puoleen tai toiseen syntyy toukokuussa. Uusi voimala valmistuisi vuoden 2010 kieppeillä.
– Yritämme tehdä tämän ratkaisun mahdollisimman nopeasti. Ratkaisu on niin iso ja jossain mielessä ongelmallinen, minkä takia se kaipaa keskustelua laajemminkin.
UPM:n ja LRE:n yhteiset laskelmat valmistuivat, minkä lisäksi kaupunki on tehnyt vertailulaskelmia oman biopolttolaitoksen rakentamisesta Mertaniemen maakaasuvoimalan yhteyteen.
– Tarkentuneissa laskelmissa oman biopolttolaitoksen investointikustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa. Yhteisvoimalavaihtoehdossa LRE:n osuus taas olisi 85 miljoonan euron luokkaa. Isoja investointeja ovat molemmat.
YHTEISVAIHTOEHTO vaikuttaisi LRE:n toimintaan monella tapaa.
– Se aiheuttaisi henkilöstöpuolella joitakin ratkaisuja. Lisäksi se merkitsee sitä, että Mertaniemen käyttö vähenee huomattavasti.
Kolehmainen pitää vaihtoehtoja hyvin tasavahvoina kustannuserosta huolimatta.
– Ei mene hirveästi väärin, teki niin tai näin. Pääasia, että tekee jotain. Joku biopolttoaineratkaisu meidän pitää tehdä. Pelkän maakaasun varassa lämmöntuotantoa ei voi jatkaa.
Huolimatta suuremmista investointikustannuksistaan Kaukaan voimalaitos nousee varteenotettavaksi.
– Se olisi uusi voimalaitos, kun Mertaniemessä olisi myös 30 vuotta vanhaa osaa. Myös polttoaineen hankinnassa saataisiin hyötyjä, kun yhteisvoimala hankkisi sen, eikä kaksi erillistä laitosta siitä kilpailisi.
Mertaniemeen tulevasta uudesta biopolttolaitoksesta ei Kolehmaisen mukaan olisi ongelmia. Pahin haitta olisi vilkas turvetta tai puuta Mertaniemeen vievä rekkaliikenne.
UPM ja LRE päättivät tammikuun lopulla tehdä pikaselvityksen jo aiemminkin selvitellystä voimalaitosyhteistyöstä. Aiemmin yhteistyö on kariutunut kaupungin vastahankaan. Maakaasun noussut hinta on muuttanut tilannetta.
UPM:N ENERGIAJOHTAJA Anja Silvennoinen kertoo, että UPM on edelleen avoin katsomaan yhteistyökonseptia.
– Kyllä asian eteneminen on tällä erää Lappeenrannan Energiasta kiinni. Mietintä on heidän puolellaan. Energiatulevaisuus painaa kummankin osapuolen ratkaisuissa.
UPM on saanut ympäristöluvan tietynkokoiselle voimalaitokselle. Yhteisvoimala vaatisi uuden luvan. Kaukaan voimala käyttäisi lähinnä tehdasalueella syntyvää biomassaa, kuten kuorta, lietteitä ja hakkuujätettä. Lisänä voi olla turvetta.
Kaukaan voimalan investointipäätöstä on odotettu pitkään.
Silvennoinen ei ota kantaa päätösaikataluun. Entä onko metsäteollisuuden rakennemuutos heikentänyt investoinnin toteuttamismahdollisuutta?
– Iso konserni laittaa investoinnit tiettyyn järjestykseen ja katsoo, että missä investoidaan. Jokainen investointi katsotaan kokonaisuutena.
Reijo Kolehmainen uskoo UPM:n nyt odottavan LRE:n ratkaisua. Kolehmainen ja Silvennoinen toteavat, että yhteisinvestoinnille määriteltäisiin toiminnan aikajänne.
Kolehmainen sanoo elinkaareksi lasketun ainakin 15 vuotta.
– Kyllä se varmaan UPM:n näköpiirissäkin pitää olla niin, että tehdas on siellä 15 tai 30 vuotta; eivät he muuten lähtisi tuollaista investointia tekemään. Tämä on tietenkin vain tämän hetken näkemys.