MATTI VEIJALAINEN
IMATRA. Imatralaisten suunnistus Imatran ja Svetogorskin kaksoiskaupungin kartalle on ehtinyt vasta alkurasteilleen.
Rajan ylittävän naapurikaupunkiyhteistyön Imatralle tuoma lisäarvo hahmottuu imatralaisille veronmaksajille vaikeasti. Lähes puolelta kaupunkilaisista se jää löytämättä kokonaan.
Tutkimustoimisto MC-Infon Etelä-Saimaalle tekemässä mielipidemittauksessa runsaalle 300 imatralaiselle esitettiin kommentoitavaksi väite siitä, että kaksoiskaupunkiyhteistyöstä on saatu Imatralle ja imatralaisille konkreettista hyötyä. 44 prosenttia vastaajista kertoi olevansa asiasta täysin eri mieltä.
Toiseksi eniten vastauksia kertyi tuloksen jokseenkin eri mieltä -segmenttiin. Mittauksen lopputulema oli, että kolme neljästä imatralaisesta on nähnyt kaksoiskaupungin hyötysuhteen huonoksi.
TULOKSEN toisessa ääripäässä neljä prosenttia vastaajista ilmoittaa saaneensa kaksoiskaupungista kiistatonta hyötyä. Väittämään eri astein myönteisesti vastaavien kokonaisosuus on noin 20 prosenttia tutkimusotoksesta.
Selvästi parhaassa kurssissa ja imagossa kaksoiskaupunki kulkee nuorten imatralaisten arvotuksissa. Alle kolmikymppisistä vastaajista lähes 35 prosenttia on kokenut Svetogorskin kanssa tehdyn yhteistyön tuottaneen Imatralle hyötyä.
Kaikkein parhaan kannatuslukunsa kaksoiskaupunki saa opiskelijoilta. Heistä liki puolet tulkitsee naapurusten yhteistyön Imatraa hyödyttäväksi.
Opiskeleva nuoriso on käytännössä ollut sitä osaa imatralaisista, jonka kohtaamispinta rajantakaiseen naapurustoon on ollut laajinta. Imatran ja Svetogorskin kaupunkien koulutoimet ovat harjoittaneet opettaja- ja oppilasvaihtoa jo vuosia. Myös muilla kouluttautumisen alueilla kanssakäyminen on saavuttanut vakiintuneita muotoja.
AMMATTITAUSTAISESSA tarkastelussa vaikeimmin kaksoiskaupungin hyödyt ovat avautuneet toimihenkilötehtävissä työskenteleville imatralaisille. Kaikilta mittaukseen vastanneilta toimihenkilöiltä löytyi hyötyväittämään selvä mielipide, joka oli lähes 90-prosenttisesti kielteinen.
Herrojen ja duunarien suhtautuminen asiaan oli hyvin samansuuntaista. Johtajista sekä työntekijöistä hyötyjiä oli vain hivenen suurempi osa kuin toimihenkilöistä. Eläkeläisten kohdalla hyötymismittari tavoitti muutamaa prosenttiyksikköä korkeamman lukeman.
Naisten ja miesten välillä hyötyajattelussa ei ole suurta eroa. Miehistä konkreettisia hyötyjä on kaksoiskaupungista saanut mitattua ulos 21 prosenttia. Naisten vastaava suhdeluku jää hieman alemmas. Käytännössä puntit ovat kuitenkin tasan, koska harmaalla alueella liikkuu suoraa kantaa asiaan ottamatta suhteessa jonkin verran enemmän naisia kuin miehiä.
VASTAAJILLA oli tutkimuksessa mahdollisuus kertoa kysyjille kaksoiskaupungista myös omia lisäkommenttejaan.
Niissä kielteisyys painottui samassa suhteessa kuin varsinaisessa väittämämittauksessakin. Tyypillistä kommentointia oli varsinkin se, että Imatran nähdään syytäneen rajan taa liikaa omaa rahaansa.