JYRI HÄNNINEN
Lappeenranta. Lappeen kirkkoherra Jorma Taipale nosti Etelä-Saimaan torstaisessa kirjoituksessaan esiin Lappeenrannan sankarihautausmaata koskevan ongelman. Hautausmaalla on noin 500 hautakiveä, jotka on puutteellisesti merkitty.
– Kolmasosa sankarihautausmaalle haudatuista on siirtokarjalaisia. Heidän hautakiviinsä ei aikanaan laitettu muita tietoja kuin nimi, eli niistä puuttuvat muun muassa syntymä- ja kaatumispäivät. Tiedot ovat kuitenkin selvitetty ja ne tulisi lisätä hautakiviin, Taipale sanoo.
Ongelmana on hankkeen rahoitus. Kivien uudelleenkäsittely maksaisi noin 40 000-50 000 euroa. Sankarihautausmaan ylläpidosta vastaavalla Lappeenrannan Sankarihautausmaan hoitokunnalla ei ole varaa vastata kustannuksista.
– Hoitokunta on kääntynyt asiassa opetusministeriön puoleen, mutta rahoitukselle ei ole ainakaan vielä näytetty vihreää valoa. Asiaan suhtaudutaan varsin myönteisesti, mutta rahat ovat silti tiukassa, hoitokunnan puheenjohtajana toimiva Taipale sanoo.
Sankarihautausmaan ylläpito maksoi viime vuonna runsaat 47 000 euroa. Hautausmaan ylläpitokustannuksista vastaavat Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan seurakuntayhtymä ja opetusministeriö. Ministeriö myönsi viime vuonna 7 500 euron avustuksen hautausmaan hoitoon. Alun perin valtio on lupautunut maksamaan kolmasosan kustannuksista, jolloin avustussumman tulisi olla noin kaksinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna.
Sankarihautausmaiden hoitoon osoitetaan valtion budjetista tänä vuonna 18 000 euroa, joka jaetaan Lappeenrannan, Luumäen ja Joensuun sankarihautausmaiden kesken. Lisäksi budjetissa on varattu 100 000 euroa kaatuneiden muiston vaalimiseen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen.
– Ensi vuoden budjettiraami lyötiin lukkoon jo maaliskuussa, ja kyseisiin momentteihin ei ole tulossa merkittäviä korotuksia. Ensi vuoden budjetista ei siis näillä näkymin ole tulossa rahoitusta Lappeenrannan sankarihautausmaan kivien uudelleenkäsittelyyn, sanoo opetusministeriön hallintopäällikkö Håkan Mattlin.
Opetusministeriöllä ei ole mahdollisuutta irrottaa tarvittavaa summaa myöskään muualta kirkollisasioiden hallinnon rahoituksesta. Virkamiestasolla asialle ei olekaan Mattlinin mukaan tehtävissä mitään ennen vuoden 2008 budjetin valmistelua.
Sankarihautausmaan hoitokunta on ollut asiasta yhteydessä myös lappeenrantalaisiin kansanedustajiin. Kokoomuksen Reijo Paajasen mukaan valtion tulisi ehdottomasti vastata hautakivien uudelleenkäsittelystä.
– Tämä on kunniakysymys, jossa on kyse arvokkaiden perinteiden vaalimisesta. Samalla olisi syytä linjata ja tarkistaa sankarihautausmaiden kunnossapidon yleistä rahoitusta tarpeita vaativalle tasolle.
Paajanen aikoo ottaa asian esille Kymen vaalipiirin kansanedustajien tapaamisessa. Paajasen toiveena on, että vaalipiirin edustajat alkavat ajaa rahoitusta yhteisenä hankkeena.
– Uskon, että vaalipiirin edustajilla riittää tahtoa asian ajamiseen. Hallituspuolueiden edustajat ovat tietysti avainasemassa rahoitusta junailtaessa.
Kymen vaalipiirin kokousten puheenjohtajana tämän vuoden toimiva kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk.) kannattaa yhteisen talousarvioaloitteen tekemistä asiassa. Karjalan liiton puheenjohtajana toimiva Laukkanen katsoo, että myös Karjalan Liitto ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö (KKES) voivat olla aloitteellisia asiassa.
– Rahoitusta kannattaa hakea kahta eri polkua. Talousarvioaloite on usein hidas ja vaivalloinen tie. Karjalan Liitto ja KKES voivat hakea erillistä rahoitusta hankkeelle opetusministeriöstä ja mahdollisesti eri säätiöiltä. Kansanedustajat voivat sitten lobata asiaa valtiovaltaan päin.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Lappeenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 1508 Suomen sodissa kaatunutta. Noin viidessä sadassa hautakivessä on kuitenkin puutteelliset tiedot vainajista ja nyt tilanne halutaan korjata.