Hoivayrittäjä haluaa nostaa vanhusten arvostusta

Tarja Myllärillä oli kaksi vaihtoehtoa hoivakotinsa kanssa: joko laajentaa tai lopettaa. Laajennus valmistuu pian ja tuplaa asukaspaikat.

SARI PULLINEN

JOUTSENO. Jänhiälässä, entisessä omakotitalossa metsän keskellä soi pora.

Hoivayritys Suvanto Koti Oy:n neliöt tuplaantuvat pian, kun laajennusosa

valmistuu.

Yrityksen johtaja ja omistaja Tarja Mylläri odottaa jo sitä hetkeä, kun voi

käydä laittamaan paikkoja lopulliseen kuntoon. Haalarit päällä on

rakennuksella häärinyt jo kuukausia myös aviomies Allan Mylläri.

– Vaihtoehdot olivat, että joko lopetan yritystoiminnan tai laajennan sitä,

kun entiset tilat kävivät epäkäytännöllisiksi ja ahtaiksi. Asukkaamme

tarvitsevat paljon apuvälineitä kuten rollaattoria, joten tilaa tarvitaan,

Tarja Mylläri kertoo.

Yrityksen lopettaminen ei houkutellut, sillä Mylläri tykkää haasteista ja

työstään, ja remontti alkoi.

Tarja Myllärille on tärkeää kehittää koko ajan yrityksensä toimintaa.

Dementiasta ja muistihäiriöistä kärsivien asukkaiden tarpeet on otettu

huomioon kaikissa pienissäkin ratkaisuissa.

Uuni on laatoitettu mattapintaisilla laatoilla, sillä muistinsa menettäneet

voivat säikähtää nähdessään peilikuvansa. He eivät sitä tunnista, kun

muistavat vain nuoret kasvonsa.

Paitsi ulkoinen myös asukkaan sisäinen turvallisuus on tärkeää.

– Jokaisella asukkaallamme on oma hoitaja, joka tietää ja tuntee hänet ja

pitää yhteyttä omaisiin, ellei asukas itse pysty. Asukas tietää, että tämä

ihminen on minua varten, Mylläri kuvailee.

Muutaman vuoden yrittäjäkokemuksella Mylläri ei enää voisi kuvitellakaan,

että olisi toisen palveluksessa.

Hän pitää siitä, että voi ottaa vastuuta ja tehdä päätöksiä.

Esimieskoulutus ja yrittäjyystutkinto antavat lisää varmuutta.

– Yrittäjälle ei riitä halu hoitaa ihmisiä. Pitää osata muutakin. On oltava

yhteistyö- ja neuvottelutaitoja ja osattava hoitaa talousasioita,

tunnettava lait ja asetukset ja tietotekniikkaa, Mylläri luettelee.

– Taloudellisen riskin ottaminen on varmasti se suurin asia, joka

mietityttää. Mutta siitä ei pääse.

Hoivayrityksen palveluita ostavat eniten kunnat. Myös yksityisesti voi

sinne hakeutua.

Hankintalaki on Myllärin mielestä vaikeuttanut hoivayrityksen perustamista.

Aiemmin niitä saatettiin perustaa ikään kuin tilaustyönä, kun tuli

tarvetta. Nyt on kaikki kilpailutettava.

Ei ole kauan siitä, kun eräs asukas sanoi Myllärille, että tämä on hänelle

tärkeä ja rakas ihminen.

Lause jäi mietityttämään Mylläriä pitkään ja toi hänelle hyvän olon.

– Olen Liisa Hyssälän kanssa samaa mieltä siitä, että vanhuksia ei Suomessa

arvosteta. Yhteiskunnan arvot ovat osittain päin mäntyä, Mylläri pahoittelee.

Häntä järkyttää se, ettei vanhusten hoitoon saa yhteiskunnan avustusta,

koska vanhukset eivät ole enää yhteiskunnalle tuottoisia. Myös

osakeyhtiömuoto estää esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen avustusten

saannin.

Hoivayritysten välisessä kilpailussa yhdistysten ylläpitämät yritykset ovat

tässä mielessä eri asemassa.

PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

Sirkka Ellen Pehkonen asuu Tarja Myllärin ylläpitämässä Suvanto Kodissa.

Tarja Mylläri

Joutsenon Jänhiälässä sijaitsevan Suvantokoti Oy:n johtaja

Syntynyt Parikkalassa 1954

Koulutukseltaan terveydenhoitaja

Työllistää syksystä lähtien seitsemän lähihoitajaa, yhden sairaanhoitajan

ja keittäjän

Asuu Imatralla

Perhe: aviomies, tytär, kaksi poikaa, miniä ja vävy.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen