LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Lappeenrantalaiset samaistuvat asuinkuntaansa keskiarvoa
enemmän. Se onkin ainut Lappeenrannan saama plussa KuntaSuomi 2004
-tutkimuksen yhteenvedossa, jossa on tarkasteltu kuutta avainmuuttajaa.
Miinuksella eli keskiarvoa heikompia Lappeenrannan kohdalla ovat
palvelutyytyväisyys, kiinnittyneisyys, osallistumistapojen käyttö ja
tehokkuus sekä järjestöjäsenyydet.
Keskiarvo on tässä tapauksessa 47 kunnan 13 265 asukkaan mielipide. Se
koottiin kuntalaisille syksyllä 2004 lähetetyssä kyselyssä. Vastaava kysely
on tehty kahtena aiempana kunnallisvaalisyksynä, vuosina 1996 ja 2000.
Kuntaliitto julkisti tutkimusraportin Helsingissä perjantaina.
Tyytyväisyydestä kuntapalveluihin kertova tutkimuksen osa julkaistiin jo
viime vuonna. Siinä Lappeenranta edusti vuonna 2004 liki häntäpäätä
indeksiluvulla 3,25. Keskiarvolukema oli 3,38.
Nyt paljastuu uutta lappeenrantalaisten suhteesta yhteisten asioiden
hoitoon. Suhteessa on jotain vialla ainakin verrattuna tutkimuskaupunkien
keskiarvotuloksiin.
Kiinnostus äänestämiseen oli vuonna 2004 sentään keskiarvon tietämillä.
Puolueuskollisuus horjui jo kolme prosenttia keskiarvoa alemmas. Se oli
Lappeenrannassa 63 prosenttia.
Poliittisen puolueen jäsenyyden tärkeys oli Lappeenrannassa valahtanut
vuonna 2004 neljään prosenttiin, mikä oli Espoon ohella tutkimuskuntien
alin lukema. Vastausten vaihteluväli kunnittain oli 421 prosenttia.
Lappeenrantalaisten kiinnittyneisyys eli käytännössä luottamus
päätöksentekoon on kaikkina kolmena tutkimusvuotena ollut alle keskiarvon.
Vuonna 2004 Lappeenrannan indeksiluku tässä asiassa oli 2,76, keskiarvo oli
2,83.
Myös suora vaikuttaminen yhteisiin asioihin vaikuttaa Lappeenrannassa
vaisulta. Suorien osallistumistapojen käytössä Lappeenranta jäi vuonna 2004
toiseksi viimeiseksi indeksiluvulla 1,42. Keskiarvo oli 1,72.
Osallistumistapojen tehokkuudessa Lappeenranta sentään nousi keskiarvoa
lähelle indeksillä 2,81. Keskiarvo oli 2,84.
Keskiarvoa enemmän lappeenrantalaiset tekivät vetoomuksia ja osallistuivat
asiakaskyselyihin ja boikotteihin. Muun muassa yhteydenotto
luottamushenkilöön tai viranhaltijaan oli Lappeenrannassa huomattavasti
keskiarvoa vähäisempää.
Järjestöjäsenyydessäkin lappeenrantalaiset jäivät keskiarvon alle.
Lappeenrannan järjestöliityntäindeksi vuonna 2004 oli 1,31, keskiarvo 1,44.
Ammattijärjestöihin kuuluminen oli Lappeenrannassa melkein huippua
tutkimuskunnista, ja keskiarvon yläpuolella oli myös muun muassa
maanpuolustus- ja nuorisojärjestöjen jäsenyys. Alle keskiarvon jäi vanhus-
ja eläkeläisyhdistysten, vapaaehtoisjärjestöjen ja poliittisten järjestöjen
jäsenyys.
Lappeenrantalaisten mielikuva kaupungistaan on sentään aika hyvä.
Kuvitteellisessa hyvä asua ja elää -kilpailussa Lappeenranta pärjäsi
keskiarvoa paremmin. Lappeenrannan kisamenestys on kuitenkin vuoden 2000
arviosta laskenut, keskiarvo taas noussut.
Todennäköisyys asua loppuelämä nykyisessä kotikunnassa oli Lappeenrannassa
64 prosenttia. Keskiarvo oli 65 prosenttia. Molemmissa lukemissa on hieman
nousua.
Samastuminen asuinkuntaan on Lappeenrannassa laskusuunnassa. Se oli
kuitenkin edelleen yli keskiarvon vuonna 2004. Lappeenrannan indeksilukema
oli 3,44, keskiarvo 3,38.
Kyselyssä tiedusteltiin myös asukkaiden samaistumista muihin alueellisiin
kokonaisuuksiin kotikylästä tai asuinalueesta Eurooppaan.
Lappeenrantalaiset olivat samaistumisessaan keskiarvon tuntumassa.
Poikkeuksena tutkimuksessa paistaa Lappeenrannan vastaajien vähäinen
samastuminen lääniin.
PEKKA HÖLKKI
Kuvatekstit
Laura Valkosella oli perjantaina asiaa Lappeenrannan kaupungintalolle. Hän
kävi tilaamassa virastomestari Perttu Anttilalta Virranniemen saunan.
Lehteriltä katsoen luottamus päätöksentekoon ei Lappeenrannassa ole kovin
vahvaa.