LEENA SALLINEN
Vääntö Suur-Saimaan suojelusta ja hyötykäytöstä muuttuu toivon mukaan yhteistyöksi. Siihen tähtää Suur-Saimaan luonto- virkistysalueselvitys, joka julkistettiin keväällä.
Ainakin selvitys lopettaa haaveet ja pelot Suur-Saimaan kansallispuistosta. Valtiolla ei ole rahaa sen perustamiseen.
Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalue on kansallispuiston korvike. Se sisältää 1 020 neliökilometriä Saimaata Puumalansalmesta Joutsenoon ja Imatralle. Alue ulottuu Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaan.
Suur-Saimaaksi kutsutun vesistöalueen lisäksi mukana on pohjoisesta Lietvesi. Etelässä Pien-Saimaa rajattu pois Taipalsaaren Kattelussaaren eteläpuolella.
Alueella on noin 800 ympärivuotista asuntoa ja noin 2 700 kesämökkiä. Niihin selvityksessä ei kajota, eikä paljon mannerrannoillekaan.
Selvitys suuntautuu Suur-Saimaan selkävesille ja saaristoon ja keskittyy luonnonsuojelun sekä virkistyskäytön yhteensovittamiseen.
Luonnonsuojelua on olemassa olevien suojelualueiden ja -suunnitelmien huomioonottaminen virkistyskäytössä. Uutta suojelua ei esitetä. Virkistys taas on lähinnä jokamiehen veneilyä ja retkeilyä sekä matkailua.
Yhteensovittaminen on oikeastaan limittämistä. Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalue on jaettu vyöhykkeisiin käyttötavoitteiden mukaan. Vyöhykejaossa on otettu huomioon suojeluohjelmat, perustetut luonnonsuojelualueet ja alueelle aiemmin laaditut yleiskaavat.
Merkittävien luonnonalueiden vyöhyke toteuttaa luonnonsuojelun tavoitteita. Siihen kuuluu viisi laajaa selkävesien vesistöaluetta saarineen. Alueet ovat yhteydessä toisiinsa.
yöhykkeellä vaalitaan luonnonarvoja ja luonnonrauhaa. Saaria ei rakenneta. Veneily, maihinnousu, marjastus ja sienestys on pääsääntöisesti sallittua jokamiehen oikeudella. Lintuluodoilla liikkumista pitää kuitenkin välttää pesimäaikaan, samoin moottorikelkkailua saimaannorpan pesimäalueilla kevättalvella.
Vähintään ohjatuksi esitetään liikkumista myös arvokkaimmissa harjukohteissa. Niistä esimerkiksi Suuri Lintusaari voidaan kehittää selvityksen mukaan luonnonnähtävyydeksi.
Veneily- ja retkeilyalueiden vyöhyke ulottuu Puumalan perukoilta Kattelussaaren eteläpuolelle. Sen runkona ovat laiva- ja veneväylät sekä nykyiset ja suunnitellut venesatamat ja -valkamat ja rantautumispaikat. Myös tärkeimmät uimarannat ja muut virkistysrannat ovat mukana tässä vyöhykkeessä.
Eteläisellä Saimaalla veneilyyn on varattu laajoja alueita. Kyläniemen pohjoispuolella ne kapenevat kulkuväyliksi Puumalan ja Savitaipaleen suuntaan.
Vyöhyke ohjaa veneilyä pois arvokkaan luonnon vyöhykkeeltä. Paikoin nämä vyöhykkeet ovat päällekkäisiä.
Veneily- ja retkeilyvyöhyke pitää sisällään Suur-Saimaan virkistys- ja matkailualueet. Niitä on lähes 30 eri puolilla Suur-Saimaata ja Lietvettä.
Mukana ovat kaikki Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ja Etelä-Savon virkistysalueyhdistyksen saaret ja rannat.
Lisäksi vyöhykkeellä on muita retkisatamilla varustettuja tai muuten veneilijöiden suosimia saaria sekä matkailuyritysten rantoja.
Tulevienkin palveluiden odotetaan sijoittuvan osoitetuille virkistys- ja matkailualueille.
Kulttuurivyöhykkeet ovat erillisiä alueita eri puolilla Suur-Saimaata ja Lietvettä. Niitä on myös mannerrannoilla ja syvempänäkin sisämaassa.
Kulttuurimaisema-alueet sisältävät perinteisiä saaristokyliä ja -teitä, Imatralla myös Vuoksenlaakson kaupunkimaisemaa. Kulttuurikohteet ovat muinaismuistoja ja historiallisesti arvokkaita rakennuksia tai rakennelmia.
Vyöhykkeet on esitetty luonto- ja virkistysalueselvityksessä sekä erillisillä kartoilla että yhdellä kartalla. Kokenut Saimaalla liikkuja pystynee kartat helposti tulkitsemaan. Kokematon voi olla ymmällään.
Selvityksessä vaaditaankin Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalueelle hyvää opastusta Kuutostieltä ja lähikaupungeista alkaen. Infopisteitä esitetään satamiin ja alueen matkailuyrityksiin.
Pääopastuspiste perustetaan esityksen mukaan Taipalsaarelle. Se sijoitetaan Saimaan luontokeskukseen, joka on suunnitteilla Saimaanrannan lomakeskuksen viereen.
Tarkoitus on vielä laatia ohjeet ja suositukset alueella liikkuville, myös englanniksi ja venäjäksi.
Tiedotuksen ja matkailumarkkinoinnin lisääminen on selvityksen tärkeimpiä ehdotuksia lähiajan toimiksi. Myös alueen jatkosuunnittelua ja palvelujen parantamista pidetään tärkeänä.
Esitysten mukaan alueella pitää parantaa väyliä, rakentaa laitureita, kehittää matkailuyrittämistä sekä kalastusta ja muuta harrastustoimintaa.
Sarviniemeen pitää rakentaa maisematorni. Pitkän ajan tavoitteena on myös aikataulutettu laivaliikenne joihinkin alueen satamiin.
Tärkeänä pidetään seurantaa: virkistyskäytön kasvun vaikutus luontoon pitää olla tiedossa ja hallinnassa.
Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalueselvityksen tuotti työryhmä, joka perustettiin tammikuussa 2003. Siinä oli valtion, aluehallinnon ja kuntien edustus sekä eri intressitahojen edustajia ja asiantuntijoita.
Työryhmän nimesi Etelä-Karjalan liitto, joka myös julkaisi selvityksen. Käytännössä selvityksen teosta vastasivat suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen ja kaavoituspäällikkö Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta.