LAPPEENRANTA. Metsänhoitaja Aarno Piltzin (19221986) valtaisa karttakokoelma on kotiutunut Etelä-Karjalan museoon. Martti Piltz ja Anu Piltz luovuttivat museolle isänsä vuosikymmenien aikana keräämän kokoelman.
Helsinkiläinen Piltz oli Viipurin ja Karjalan ystävä, ja Karjalan historialliset kartat ovat hänen kokoelmansa keskeinen osa. Kokoelmasta on luetteloitu 325 karttaa, mutta karttoja, julisteita ja esitteitä on kaikkiaan lähes tuhat.
Filosofian maisteri Leena Miekkavaara on vuodesta 1964 alkaen perehtynyt Piltzin karttaharrastukseen. Hän pitää kokoelmaa merkittävänä ja arvokkaana.
·Lappeenrantaa on syytä onnitella, että saatte tämän kokoelman.
AARNO PILTZIN kiinnostus karttoihin alkoi Martti Piltzin mukaan nuoruuden suunnistusharrastuksesta.
Kartat seurasivat kaikkia elämänvaiheitaan, niin talvisodan aikana, jatkosodan tehtävissä kuin metsänhoitajana ulkomaanmatkoilla.
Hän keräsi paljon muutakin, kuten postimerkkejä, mutta kartat syrjäyttivät postimerkit viimeistään vuonna 1964.
Karjalan karttakuvan kehityksestä tuli hänen tärkein kiinnostuksen kohde. Piltz oli Suomen yksi parhaista vanhojen karttojen tuntijoista.
PILTZIN TOIVE varmasti toteutui, kun kartat nyt saivat kodin Lappeenrannasta ja Etelä-Karjalan museosta.
Niin Martti Piltz kuin Karjalan kulttuurirahaston isännistön puheenjohtaja Risto Piepponen kertovat Aarno Piltzin kiinteästä suhteesta Lappeenrantaan.
Kaupunki tuli Piltzille tutuksi 1950-luvun alusta lähtien, kun hän toimi Viipurilaisessa osakunnassa, Karjala-lehden hallituksessa ja karjalaisjärjestöissä.
Piltziä pidettiin viipurilaisena, mutta hän oli syntyperäinen helsinkiläinen.
·Karttakokoelma oli isälle Karjalan henkinen valloitus, Martti Piltz sanoo.
VUONNA 1979 Piltz oli vauhdittamassa päätöstä Viipurin pienoismallin rakentamisesta ja sijoittamisesta Lappeenrantaan.
Piltzillä oli hyvät suhteet niin silloiseen kaupunginjohtajaan Jarmo Kölhiin kuin Etelä-Karjalan museoon, amanuenssi Elina Vuoreen ja senaikaiseen museonjohtajaan Soile Rinnoon.
Niin Viipurin pienoismalli kuin karttakokoelma olisivat kelvanneet monelle muullekin kaupungille.
·Lappeenrannassa isäni ajatuksia osattiin ehkä parhaiten arvostaa. Isäni henkinen kotikaupunki oli Lappeenranta, Martti Piltz sanoo.
Lappeenranta oli myös Aarno Piltzin ystävän, sotienvälistä Viipuria kaavoittaneen Otto-Iivari Meurmanin (18901994) spontaani toteamus karttakokoelman parhaasta sijoituspaikasta.
PILTZ KIRJOITTI 1980-luvulla Karjala-lehteen yli 30 pakinaa, joissa hän käsitteli Karjalan karttakuvan kehitystä. Nämä pakinat Miekkavaara kokoaa ja toimittaa kirjaksi Karjalan kulttuurirahaston tuella.
Kartat saadaan Etelä-Karjalan museoon näytteille joskus ensi vuonna. Tarkka aika ei museonjohtaja Olli Immosen mukaan ole vielä tiedossa. Näyttely saatetaan ajoittaa kirjan ilmestymisen mukaan.
Karttakokoelma on tarkoitus tieteellisesti luetteloida. Siitä tehdään aikanaan myös kiertonäyttely.
Miekkavaara pitää tärkeänä, että Piltzin kartat saadaan suuren yleisön nähtäville, sillä kartat kiinnostavat ihmisiä.
·Vanhoille kartoille on sosiaalinen tilaus. Vanhat kartat ovat ehtymätön lähde monessa asiassa, historiassa, maantieteessä, paikannimien tutkimuksessa ja kouluopetuksessa.