IMATRA. Syksyllä Imatran lukioissa ja ammattikoulussa käynnistyvä urheilijakoulu antaa huipulle pyrkiville nuorille mahdollisuuden harjoitteluun kolmesti viikossa kouluaikana. Harjoitteluaika lasketaan opinnoiksi.
Urheilijakoulutukseen voivat hakea toisen asteen oppilaitoksiin tulevat ja siellä jo olevat opiskelijat. Valmennuksesta vastaavat seurojen lajivalmentajat tai urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat.
Harjoittelua valvoo koordinaattori, joka myös vetää eri lajien urheilijoille yhteisharjoituksia. Imatralla koordinaattoriksi on nimetty Vuoksenniskan lukion liikunnanopettaja Tommi Kotanen, jolla on yleisurheilutausta SM-tason kärkipään pituushyppääjänä. Urheilijat saavat myös valmennuskoulutusta.
Tavoitteena on se, että urheilussa huipulle tähtäävien nuorten ei tarvitsisi harjoitella koulunkäynnin kustannuksella. Valittavat sitoutuvat myös hoitamaan opintonsa hyvin. Jos jonkun koulukäynti kärsii, on urheilijakoulussa jatkamista syytä harkita, Imatran koulutoimen johtaja Jussi Virsunen korostaa.
Urheilijakoulutukseen arvioidaan Imatralla aluksi tulevan 2030 nuorta ikäluokasta. Aluksi mahdollisuus urheilijakoulutukseen on toisen asteen oppilaitoksissa 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla. Jatkossa koulutus jatkuu koko opiskelujen ajan. Huipulle tähtäävien nuorten määrä ikäluokasta tuntuu aika suurelta, lappeenrantalainen liikunnanopettaja ja kokenut valmentaja Jarmo Punkkinen arvioi, kun hanketta esiteltiin.
Minulla on kokemusta vastaavasta urheilijakoulusta Kotkasta ja Haminasta.
Haminan kokoisesta kaupungista löytyi 1520 oppilasta heti. Tosin joukossa oli paljon nuoria pelaajia Haminan naisten superpesisjoukkueesta, Jussi Virsunen kertoo.
Tommi Kotanen ei epäile asiasta innostuvien määrää Imatralla.
Yläasteella yhdeksännellä on poikia, jotka olivat salibandyn C-junnujen SM-turnauksessa neljänsiä. Ketterällä on paras ikäluokka pitkiin aikoihin, siitä on kolme pelaajaa maajoukkuerenkaassa. Siihen vielä yksilölajit päälle, Kotanen laskeskelee.
Jarmo Punkkinen esitti epäilyksiä siitä, kuinka oppilaiden siirtäminen vapaaehtoisten valmentajien vetämiin harjoituksiin vaikuttaa liikunnanopettajien työllisyyteen.
Jos meillä vaikka kolmesta oppilaitoksesta ikäluokista yhteensä 25 oppilasta osallistuu tähän, ei se liikunnanopettajien työtä vähennä ja Tommillehan tässä tulee lisää työtä, Jussi Virsunen vakuuttaa.
Punkkinen kyseenalaisti myös harjoitusten ajankohdan ja harjoittelumoraalin.
Riittääkö nuorten motivaatio täysipainoiseen harjoitteluun aamukahdeksalta. Jos vaikka puoli kahdeksalta herää, ei kyse edes voi olla täysipainoisesta harjoittelusta. Kuinka itsenäinen harjoittelu sujuu, jos valvontaa ei ole koko ajan? Punkkinen kysyi.
LAHDESSA vastaavantyyppistä urheilijakoulutusta vetämässä ollut ex-liigajalkapalloilija Jukka Koskinen myöntää kysymykset aiheellisiksi.
Lusmuja on aina mahtunut mukaan ja niitä tulee olemaan, mutta pääsääntöisesti kokemukset ovat meillä olleet hyviä, Reipas Lahden junioripäällikkönä nykyisin toimiva Koskinen kertoo.
Koskisen mukaan ongelmallista on levon ja rasituksen suhde.
Jos aamulla harjoitellaan ja heti jatketaan tunneille, väsymys iskee helposti. Syödä ja levätäkin pitäisi jossain välissä, jos illalla vielä mennään seuran treeneihin, Koskinen muistuttaa.
ERITTÄIN HYVÄNÄ asian Imatran mallissa Punkkinen ja Koskinen pitävät sitä, että se koskee koko ikäluokkaa, eikä vain lukioita niin kuin monissa kaupungeissa.
Kaikki urheilijat eivät tosiaankaan jaksa innostua lukioon menemisestä.
Ehkä tämä voi motivoida joidenkin koulunkäyntiä, Jarmo Punkkinen arvioi.
Jussi Virsusen mukaan urheilijakoulu ei tule kalliiksi.
Kun rahat ovat tiukalla, täytyy tehdä luovia ratkaisuja. Tämä ei maksa kymmeniä tuhansia, vaan ehkä joitakin tuhansia euroja vuodessa. Tietysti kaiken onnistuminen vaatii sitä, että paikkakunnalta löytyy resursseja seuroista ja valmentajista, Virsunen korostaa.
Urheilijakoulu Käynnistyy Imatran lukioissa ja ammatillisissa
oppilaitoksissa syksyllä 2006. Huipulle tähtäävät nuoret urheilijat
voivat pyrkiä urheilijakoulutukseen. Valitut harjoittelevat kolmena
aamuna klo 8-10 kouluaikana. Harjoitellut luetaan opiskeluksi, lukiossa
soveltavaksi kurssiksi ja ammatikoulussa valinnaiseksi. Harjoittelu
tapahtuu seuran lajivalmentajan tai henkilökohtaisen valmentajan
ohjauksella. Koordinaattorina toimii liikunnanopettaja Tommi Kotanen,
joka valvoo harjoittelua ja vetää myös yhteisharjoituksia. Koulutus
toteututetaan Imatran kaupungin, Etelä-Karjalan Urheilun ja Liikunnan sekä seurojen ja valmentajien yhteistyönä.
KUVATEKSTI
Ex-liigajalkapalloilija Jukka Koskinen (vas.) on ollut vetämässä urheilukoulun jalkapallovalmennusta Lahdessa, Tommi Kotanen aloittaa syksyllä urheilukoulun koordinaattorina Imatralla.