Metsäyhtiöiden imago on säilynyt Etelä-Karjalassa

Paperiteollisuuden sijaan ammattikorkea ja yliopisto ovat huolissaan tietotekniikan alhosta.

PETTERI VÄRTÖ

METSÄ- JA paperiteollisuuden jatkuvaa Jobin postia luetaan Etelä-Karjalassa edelleen hyväuskoisena. Metsäyhtiöiden Suomessa tapahtuneet tuotannon uudelleen järjestelyt eivät ole vahingoittaneet niiden imagoa työnantajina maakunnassa.

Etelä-Karjalassa ammattikorkeakoulussa, ammattiopistossa tai yliopistossa opiskelevat listaavat metsäyhtiöt edelleen suosituimmiksi työnantajiksi.

Opiskelijoiden mielipide käy ilmi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun keväällä opiskelijoille teettämästä työnantajakyselystä. Internet-kyselyssä Etelä-Karjalassa opiskelevia pyydettiin listaamaan muutamasta annetusta työnantajasta ne, joiden leipiin nämä valmistuttuaan mieluiten haluaisivat.

Kaksi vuotta sitten toteutetussa edellisessä työantajakyselyssä metsäteollisuus sijoittui samaten ykköseksi.

KYSELYN tulos on alustava. Aineiston analysointi jatkuu läpi kesän ja lopullinen tutkimusraportti valmistuu syyskuussa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä on toistaiseksi varovainen sanankäänteissään, mutta suhtautuu ennakkotietoihin äärimmäisen myönteisesti. Kyselyn lähtöoletus oli totaalisesti toisenlainen.

– Tulos on yllättävä. Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaussa paperiteollisuuden hakijamäärät putosivat tuntuvasti, nyt kouluissa jo sisällä olevat opiskelijat vastaavat näin. Annetut vastaukset kertovat metsäyhtiöiden työnantajaimagon säilymisestä käymistilan keskellä, opiskelijoiden uskoa alan tulevaisuuteen niistä ei voine päätellä, hän sanoo.

PAPERITEOLLISUUDEN palvelukseen suuntaavien koulutusohjelmien kiinnostavuus ammattikorkeakoulussa lopahti metsäyhtiöiden huonojen uutisten myötä. Teknisissä yliopistoissa paperin käymistila ei toistaiseksi ole näkynyt yliopistoihin haettaessa eikä suuntautumisvaihtoehtoja valittaessa. Ammattikorkeakoulujen yhteishaun tulos kuitenkin huolestuttaa yliopistoissa. Trendit voivat vaikuttaa välillisesti opiskelija-ainekseen.

– Metsäteollisuuden tapahtumat rassasivat enemmän ammattikorkeakoulua. Olisi kuitenkin toivottavaa, että tapahtunut notkahdus tasoittuisi.

Ammattikorkeakouluista tulee meille jatko-opiskelijoita, joilla on oltava riittävän hyvät eväät teoreettisissa aineissa pärjäämistä varten. Myös jatkossa tarvitaan hyvää porukkaa, Lappeenrannan teknisen yliopiston vararehtori Ilkka Pöyhönen kertoo.

REHTORIT uskovat, että korkeasti koulutetuilla insinööreillä on vielä paljon käyttöä metsä- ja paperiteollisuudessa myös Suomessa. Paljon enemmän he ovat huolissaan tietotekniikan tulevaisuudesta. Tietotekniikkayritysten kuplan puhjettua alan valinta näyttäytyy insinööritieteistä kiinnostuneille edelleen syntax errorina.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö