SEIJA HACKMAN
LAPPEENRANTA. Pitkät piiput ja irtisanomisuutiset ovat monille näkyvin osa suurteollisuutta tänään. Piippujen varjossa on kuitenkin aina myös eletty ja eletään yhä. Etelä-Karjala-instituutti on julkaissut kirjan, joka kertoo inhimillisestä elämästä tehdassaleissa ja niiden liepeillä.
Tuokiokuvia Etelä-Karjalan tehtailta -teoksen valokuvat ovat 1920-80-luvuilta. Kirjan kuvista osa on nähtävillä Lappeen kirkon kellotapulin näyttelyssä heinäkuun puoliväliin asti.
Etelä-Karjala-instituutin tutkija, taidehistorioitsija Suvi Niinisalo kertoo kuvien pullahtaneen kirjaksi kuin väkipakolla.
– Alkuun tarkoitus oli vain kartoittaa arkistot, mutta kun nähtiin, että käsissä on harvoin nähtyä materiaalia, koottiinkin näyttely ja vielä kirjakin.
Näyttelyn 30 kuvaa ovat esillä ilman taustatietoja kuvien henkilöistä, ajoista ja paikoista. Kuvat puhuvat puolestaan – kuten sen, että työ oli ennen työtä, miehet miehiä ja tehdas koko perheelle paljon muutakin kuin välttämättömän leivän antaja.
Monissa tapauksissa kuvan on pakkokin puhua puolestaan: tehtaiden arkistoja on hoidettu vaihtelevalla tarkkuudella, eikä kuvien taustoista aina ole säilynyt tietoa.
– Se kävi selväksi, että teollisuuden kätköissä on valtava määrä kuva-arkistoja, jotka ovat enemmän tai vähemmän unohtuneet. Tämän perinnön perkaamisessa riittäisi töitä, Niinisalo toteaa.
UPM:n osalta Niinisaloa auttoi Kaukaan arkistopäällikkö Riitta Pajari. Hän huomasi, että perinnöstä voisi ottaa myös oppia.
– Tietynlaiset toimintakuvat ihmisistä puuttuvat 80-90-luvulta alkaen. Ihmisistä työnsä ääressä ei enää ole kuvia. Kuvia otetaan juhliin ja vuosikertomuksiin, mutta se on kädestä suuhun elämistä.
Aiemmin kuvia otettiin nykyistä vähemmän. Silti niitä on enemmän tallessa kuin uudempia kuvia.
Näyttelyssä ja kirjassa on kuvia viideltä teollisuuslaitokselta: UPM Kymmeneltä, Cloetta Fazerilta, Ovakolta, Rämö Oy:ltä ja Enso-Gutzeitilta.
Kuvien lisäksi Tuula Tanninen kertoo kirjassa, miten Kaukas nivoutui hänen lapsuuteensa. Aimo Vuorinen kuvaa Chymoksen arkea ja Orvo Kohonen muistelee kokemuksia Imatran Rautatehtaassa. Eija-Hilkka Anttila kuvaa novellissaan ihmissuhteita tehtaan varjossa.
Etelä-Karjala-instituutti sai työhön tukea Karjalan Kulttuurirahastolta. Kirjasta on otettu alkuun 300 kappaleen painos. Uusintapainoksia otetaan menekin mukaan. 25 euron hintaista kirjaa saa näyttelystä tai Etelä-Karjala-instituutilta.
Tuokiokuvia Etelä-Karjalan tehtailta -näyttely Lappeen kirkon kellotapulissa Lappeenrannan Kirkkopuistossa avoinna 20.6.-14.7. ma-pe klo 11-15, sunnuntaisin sopimuksen mukaan.
KAUKAAN TEHDASARKISTO
Kuvateksti
Sorvaaja Kaukaan rullatehtaalla.