JYRI HÄNNINEN
Professori Matti Niemi katselee Lappeenrannan satamassa kelluvia, näyttäviä purjeveneitä ja isoja muskelipaatteja, ja naurahtaa.
– Noihin verrattuna meidän perheen vene on aika vaatimaton. Se on sellainen viisi metriä pitkä puolikannellinen paatti, jonka perässä on 40 hevosvoimainen moottori.
Haastattelupäivänä Niemi ei pääse esittelemään venettään, sillä se on viety perheen mökin rantaan Kuolimojärvelle loman alkua odottamaan. Tämän takia Niemen työmatkakin sujuu bussilla.
Normaalisti yritysjuridiikan professori hyppää Ainonkadulla kotinsa edustalla olevasta laiturista veneeseensä ja suuntaa sen nokan kohti Skinnarilan niemessä olevaa teknillistä yliopistoa.
– Tajusin pari vuotta sitten, että kotioveni ja työpaikkani edessä on kummassakin hyvät laituripaikat. Tulin siihen tulokseen, että näin hyvä tilanne täytyy hyödyntää. Sen jälkeen olen kulkenut toukokuusta syyskuuhun töihin veneelle aina sään salliessa. Satamasta ajaa puolessa tunnissa Skinnarilaan ja työmatkan teko tuntuu todella mukavalta.
Ja aamuruuhkista ei ole haittaa?
– Ei ole. Joskus iltapäivisin Voisalmessa saattaa olla jo enemmän veneitä, mutta aamuisin saa ajella kaikessa rauhassa, Niemi sanoo naureskellen.
NIEMI VIETTÄÄ paljon aikaa vesillä myös lomillaan, ja hän kutsuukin itseään järvi-ihmiseksi. Innostus vesillä liikkumiseen syttyi jo nuorena poikana Savitaipaleella, josta Niemen suku on kotoisin. Savitaipaleen Niemi jätti taakseen parikymppisenä, kun hän haki ja pääsi opiskelemaan oikeustieteitä Lapin yliopistoon.
– Olin saanut juuri armeijan suoritettua ja ajattelin tyypilliseen kaksikymppisten tapaan: mitä kauemmaksi kotoa pääsen, sen parempi. Päädyinkin sitten sinne pohjoiseen.
Akateeminen maailma alkoi maistua Niemelle ja ura edetä aina professuuriin asti. Välillä Niemi oli perheineen vuoden ajan myös Englannissa, jossa mies oli vierailevana professorina Readingin yliopistossa. Viisi vuotta sitten Niemi kuitenkin palasi kotikonnuilleen Etelä-Karjalaan ja Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon.
Moni kollega jäi ihmettelemään, miksi näyttävän uran tehnyt oikeustieteen tohtori ja professori hyppäsi kauppatieteellisen tiedekunnan puolelle.
– Se oli ehkä enemmän elämänsuunnittelua kuin uran. Minä ja vaimoni olemme kummatkin kotoisin Etelä-Karjalasta ja tiesimme täsmälleen, mihin olemme tulossa. Halusimme juuri tätä.
LAPPEENRANTAAN tuloa Niemi ei ole katunut. Ja miksi olisikaan. Nykyinen työpaikka on dynaaminen ja kasvava oppilaitos, jonka tulevaisuuden Niemi näkee hyvänä.
– Paljon on tapahtunut niistä ajoista, kun kävin joskus 1970-luvulla silloisessa teknillisessä korkeakoulussa. Niemen perälle, metsän keskelle olevaan yliopistoon vei pieni ja mutkitteleva tie. Sammonlahden ja Skinnarin isoja asutuskeskuksia oli vasta alettu rakentaa, eikä kampusalueesta ollut tietoakaan.
Niemen oma oppiaine, yritysjuridiikka, on hyvä osoitus LTY:n kasvuvauhdista ja vahvuudesta. Niemen tullessa Lappeenrantaan laitoksella oli vain yksi professori, kun heitä nyt on neljä. Viime vuonna oppilaitoksessa syntyi jo kaksi yritysjuridiikan alan väitöskirjaa.
Oppiaineessa yhdistyvät vahvasti perinteinen oikeustiede ja kauppatieteet sekä tekniikka. Lopputuloksena on työelämän tarpeisiin soveltuvia raudanlujia ammattilaisia.
– Yhteiskunta on oikeudellistunut ja yritykset tarvitsevat tietoa asioista, joita ei aikaisemmin voitu kuvitellakaan. Valitettavasti monelle juristille ei ole lainkaan selvää, minkälaista yritysmaailman arki on. Yritysjuridiikkaa pääaineenaan lukeneet ymmärtävät riittävästi juridiikkaa ja yrityksen tarpeita.
LTY YRITTI SAADA oikeuden antaa myös oikeustieteellisen alan tutkintoja. Hanke kaatui, mikä johtui osaltaan yliopistomaailmassa vallitsevasta trendistä: uusien tiedekuntien sijaan nykyisten määrää halutaan pikemminkin supistaa.
– Päätös oli odotettava, mutta valitettava. Me tarvitsisimme pääaineenaan oikeustiedettä lukevia maistereita, joilla on vahva kauppatieteellinen osaaminen. Ja päinvastoin. Oikeustieteelliset tiedekunnat vastustivat tätä, joka johtuu osittain niiden konservatiivisuudesta.
– Lakimiesammateissa pitäisi kuitenkin siirtyä voimakkaammin erikoistumiseen. Tämä olisi jo Bolognan julistuksen tavoitteiden mukaista.
Vaikka oikeustieteen opetuksen aloittaminen Lappeenrannassa on toistaiseksi haudattu, pitää Niemi mahdollisena, että asiaan palataan myöhemmin.
NIEMEN TUTKIMUSKOHTEINA ovat varallisuusoikeus ja oikeusteoria, jonka alalta hän on tehnyt myös väitöskirjansa.
Oikeusteoriassa loikataan usein oikeusfilosofian puolelle ja siinä pohditaan paljon normeja, tulkintoja ja tuomioistuinten perusteluita.
Niemen mukaan läntisessä oikeuskäytännössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosikymmeninä. Samalla kansalaisten vaatimuksesta moraalin ja oikeuden suhde on lujittunut.
– Ennen oikeuden ajateltiin olevan sokea ja tuomitsevan kaikki syytetyt samalla tavalla. Nyt silmillä oleva side on riisuttu. Tuomioita perustellaan laajemmin, niissä otetaan huomioon yksilöllisiä piirteitä ja kohtuullistavia lähtökohtia.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Professori Matti Niemen työmatka alkaa monena kesäaamuna Lappeenrannan satamasta, josta hän suuntaa veneensä kokan kohti Skinnarilaa.