ANNE KOKKONEN
SUOMENNIEMI. Suomenkylän mäellä ihmisikä tuntuu
perin lyhyeltä. Kyläläiset asuvat isoisoisien
vuolemissa hirsipytingeissä, sukuviirit
paljastavat ällistyttäviä vuosilukuja ja
kirkkotietä vartioivaan kasikkopetäjään on vuoltu monen sukupolven merkit.
Naakka, Särkkä, Vääräjalat sekä Kaikkonen ovat
tämän kylän neljä vanhaa sukua, muut, kuten me
Kirsitkin, olemme pikkuisen nuorempia,
helsinkiläinen Martti Kirsi selvittää kylän historiaa.
Mainittakoon, että tulokkaisiin lasketut Kirsit
ovat asuneet kylässä vasta 1500-luvulta alkaen.
Kesäsuomenkyläläinen Kirsi alkoi selvittää suvun
menneisyyttä ja pian aihepiiri kattoi koko kylän
ja Suomenniemen. Puolison etsintään kun ei
tuhlattu aikaa, vaan kumppani otettiin naapurista tai ainakin lähikylästä.
Vahinko, ettei kukaan enää tahdo muistaa
1900-luvun alun tapahtumia. Paljon tietoa on lopullisesti hävinnyt.
Kirkonkirjojen avulla suomenniemeläisessä
sukututkimuksessa päästään 1680-luvulle saakka,
varhaisempia tietoja täytyy etsiä muista
dokumenteista. Sukututkijan nälkä kasvaa syödessä
ja Kirsi on kaiken muun ohessa selvittänyt muun
muassa Suomenkylän oman urheiluseuran, vuosina
1914-23 toimineiden Kylän Weikkojen historiaa.
MARTTI KIRSI luonnehtii Suomenkylän
kulttuurimaisemaa aivan ihanteelliseksi
kesänviettopaikaksi. Puhtaat kalavedet ja
riistametsät sukulaissiteiden ohella ovat saaneet
harkitsemaan jopa paikkakunnalle muuttamista.
Oleskelu Suomenkylässä varmasti lisääntyy, kun
jään vuoden lopussa eläkkeelle.
Suomenniemen kunnan tulevaisuus ei vaikuta kovin
ruusuiselta, mutta Helsingin elinkeinopalvelussa
työskentelevä Kirsi näkee alueella myös
mahdollisuuksia. Asumisen taso on Suomenniemellä
niin mahtava, että paikkakuntaa voisi hyvin
markkinoida lähikaupungeissa työssä käyville.
Kuvateksti:
Suomenkylän vanhat suvut ja rakennukset ovat tulleet tutuiksi Martti Kirsille.