ANNE KOKKONEN
KARJALAN palauttaminen Suomen hallintaan herättää
taas keskustelua. Aloituspuheenvuoron käytti
tällä kertaa Karjalan Liiton varapuheenjohtaja
Risto Kuisma, joka esitti viime viikon
Karjala-lehdessä Viipurin tai koko rajan ja
Viipurin välisen Kannaksen vuokraamista Suomelle sadaksi vuodeksi.
Keskiviikkona Pro Karelia -liike ilmoitti
pitävänsä Karjalan vuokrausta outona ajatuksena.
Vuokraamalla vieraissa käsissä oleva oma alue
hyväksyttäisiin vain vuosikymmeniä jatkunut vääryys.
Karjalaiset vaikuttajat eivät alkaneesta
keskustelusta innostu. Asian esillä pitäminen ja
keskustelu ovat kaikkien mielestä paikallaan,
mutta nyt kaivattaisiin jo uusia ideoita.
ETELÄ-KARJALAN Instituutin johtaja Kalle
Michelsen epäilee, ettei keskustelijoiden
käytössä ole ihan päivitettyä tietoa, kun
palautustarvetta perustellaan Karjalan
nostamisella ylös rappiosta. Tosiasiassa
venäläiset ovat ryhtyneet investoimaan alueelle,
ja selvä kehitystrendi on näkyvissä.
Michelsenin mielestä suomalaista osaamista
voitaisiin nyt viedä Karjalaan taloudellisestikin
kannattavasti. Vahvojen yhteistyöprojektien
avulla voitaisiin rakentaa esimerkiksi tieverkkoa ja tietoliikenneyhteyksiä.
Vanhojen kliseiden sijasta kaipailen uudempia
ratkaisuja. Mukaan keskusteluun pitäisi saada
oikeat toimijat, joilla voisi olla intressiä ja
rahaa hankkeiden toteuttamiseen.
Michelsenin näkemyksen mukaan Karjalan omistavat
siellä asuvat ihmiset. Vuosisatojen aikana
alueella on elänyt monien eri kansojen edustajia,
ja tilanne voi olla sama myös tulevaisuudessa.
KARJALAN LIITON liittovaltuuston jäsen Pekka
Lattu ei tyrmää Kuisman esitystä mätäkuun
juttuna, mutta hän epäilee idean
etenemismahdollisuuksia. Poliitikot tuskin lähtevät asiaa ajamaan.
Sata vuotta on niin pitkä aika, että sen
kuluessa rajat ehtivät hävitä muutenkin. Kun
ihmiset liikkuvat enemmän, itärajasta voi tulla
samanlainen kuin Suomen ja Ruotsin maarajasta.
Karjala-lehden päätoimittaja Antti O. Arponen on
tyytyväinen, kun Karjalan tulevaisuudesta
keskustellaan asiallisesti ja julkisesti.
Keskustelun sisältöön hän ottaa kantaa kieli keskellä suuta.
Kuisman mielipide on mielenkiintoinen, etenkin
kun ajatuksen esittää kansanedustaja ja Karjalan Liiton varapuheenjohtaja.
UUDELLAKIRKOLLA syntynyt ja Lappeenrannan
kulttuurielämässä vaikuttanut Martta Järveläinen
toivoo, että kaikki keinot hyödynnetään, jotta
jotain suomalaisuudesta säilyisi Kannaksella.
Vuokrausajatusta hän kuitenkin pitää vieraana.
Olen käynyt entisellä kotiseudullani ja nähnyt,
kuinka se on muuttunut Pietarin esikaupungiksi.
Entistä rajaa on mahdotonta saada, ja
henkilökohtaisista syistä en osaa ajatella asiaa
valtakunnallisesti, Järveläinen toteaa.
Venäjän-tutkija Ilmari Susiluoto pitää
keskustelua tervetulleena. Suomen ja Venäjän
väliin jäänyt alue on jatkuvasti olemassa oleva
ongelma, jolle pitäisi löytää ratkaisu.
Karjalan Liiton pitäjätoimikunnan puheenjohtajana
toimiva Satu Hallenberg ei alkaneeseen keskusteluun osallistu.
Itselleni karjalaisuudessa keskeistä ovat
kulttuuri, tavat, perinne sekä geneettinen
perintö, enempää en tätä asiaa kommentoi.