Saimaan vähävetisyys harvinaista, muttei hälyttävää

Saimaan pinta on pysytellyt samalla tasolla heinäkuun. Vesitilanne ei ainakaan vielä ole kovin poikkeuksellinen. Syksyn sateista riippuu, miten kuivuudesta elvytään.

TUULI OJAKANGAS

SAIMAAN PINTA on pysytellyt heinäkuun alusta lähtien suunnilleen samana. Se on nyt 75,47 metriä yli merenpinnan, eli reilu puoli metriä keskiarvoja alempana.

– Pinnan lasku on saatu juoksutuksilla suurin piirtein pysähtymään.

Mittaustulokset vaihtelevat muutamia senttejä tuulista ja ilmasta riippuen.

Kuivan sään on kuitenkin ennustettu jatkuvan, ja sillä on tietysti vaikutuksensa vesimäärään, sanoo yli-insinööri Markku Ollila Suomen ympäristökeskuksesta.

Hänen mukaansa Saimaa ei kuivuudesta huolimatta ole poikkeustilanteessa, koska alempanakin pinta on ollut. Esimerkiksi keväällä 2003 lukemat olivat puoli metriä tämänhetkistä pienempiä. Runsasvetisellä 90-luvulla ei sen sijaan ollut yhtään näin kuivaa vuotta.

– Tämä on harvinaista, muttei ennen kokematonta. Syksyllä yleensä kuitenkin sataa, mikä korjaa tilannetta, Ollila toteaa.

TOISTAISEKSI SAIMAATA juoksutetaan vielä 350 kuutiometriä sekunnissa.

Suomalais-venäläinen rajavesistöjen käyttökomissio keskustelee juoksutusmäärien

muutoksista seuraavan kerran kokouksessaan 14.–16. elokuuta.

Suomen ja Venäjän välisessä juoksutussopimuksessa on sovittu alimmaksi virtaamamääräksi 300 kuutiometriä sekunnissa. Ollilan mukaan tiukassa tilanteessa on mahdollista laskea määrää vielä vähän.

– Toivottavasti juoksutusta ei enää tarvitsisi pienentää. Toimenpiteet ovat tähän mennessä olleet tarpeen, ja Saimaan kokoisessa vesistössä niiden vaikutukset näkyvät hitaasti, Ollila sanoo.

VEDEN VÄHYYDEN takia ei vielä ole ollut tarpeen vähentää Saimaalla liikkuvien laivojen lasteja. Rahtilaivat kulkevat edelleen täydellä syväyksellä.

Luotsi Jukka Niiranen Lappeenrannan luotsiasemalta arvioi, että lastin vähentämistä edellyttävään nollarajaan on vielä parikymmentä senttiä varaa.

– Nollarajan ali tuskin mennään. Jos näin käy, syväystä pienennetään vähentämällä lastia. Jos siis laiva ui esimerkiksi kaksi senttiä nollarajan

alapuolella, sen painoa vähennetään siten, että vedenpinta nousee nollarajaan.

Myös uittonippuja voidaan joutua pienentämään, mutta vielä pienennykset eivät ole olleet tarpeen. Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikön Harri Lallukan mukaan vesimäärät muun muassa Nurmeksen suunnalla ja Mikkelin uittoväylillä voivat pian edellyttää pienempiä nippuja.

kuvaaja: karoliina paatos

kuvateksti: Saimaan pinnan lasku on pysähtynyt. Heinäkuun vesi on pysytellyt samalla tasolla, eikä laivojen ole tarvinnut vähentää lastiaan.

Kirjoittaja:
Tuuli Ojakangas