Läänintaiteilija käytettävissänne!

Näyttämötaiteen uusi läänintaiteilija Minna Pirilä-Martti aloittaa marraskuun alussa. Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijä haluaa tehdä teatteritaidetta muuallakin kuin lavalla ja olla ryhmien apuna näiden toivomalla tavalla.

LIISA KUKKOLA

LAPPEENRANTA. Kovin kauas ei näyttelijä Minna Pirilä-Martti nykyisestä

työpaikastaan lähde siirtyessään uuteen työpaikkaan marraskuun alussa.

Kaakkois-Suomen näyttämötaiteen läänintaiteilijan työhuone löytyy samasta

rakennuksesta kuin Lappeenrannan kaupunginteatteri.

­ Olen aivan puulla päähän lyöty. Musikaalin harjoitukset ovat menossa ja

ensi-iltaan puolitoista viikkoa. Minna Pirilä-Martti sanoo

vastaanottaessaan onnitteluja uudesta työstä.

­ Sen verran osaan kuitenkin sanoa, että olen innoissani ja halusin virkaa

todella paljon. Itse asiassa halusin sitä jo silloin kun edellinen

näyttämötaiteen läänintaiteilija Arimo Haltsonen jäi virasta pois. Sitä ei

silloin kuitenkaan täytetty ­ onneksi täytettiin nyt.

Minna Pirilä-Martti näyttelee seitsemättä vuotta Lappeenrannan

kaupunginteatterissa. Ennen paluutaan kotikaupunkiinsa tämä Tampereen

näyttelijäntyönlaitokselta vuonna 1993 valmistunut näyttelijä oli Kokkolan

kaupunginteatterissa ja Suomen kansallisteatterissa. Minna Pirilä-Martti on

ollut myös mukana monissa televisiosarjoissa ja elokuvissa.

­ Lavalla steppaaminen on yksi tapa tehdä teatteritaidetta, mutta sitä

työtä voi tehdä niin monella muullakin tavalla.

­ Kaipaan työuralleni uusia haasteita ja näyttämötaiteen läänintaiteilijan

työ on sitä, mitä haluan teatteritaiteessa tällä hetkellä tehdä, Minna

Pirilä-Martti sanoo.

KÄDET syyhyävät jo ja joitain ideoita päässä on pyörinyt pidemmän aikaa.

Mutta ensin se on saatava tyhjäksi tämänhetkisistä töistä eli rooleista

Lappeenrannan kaupunginteatterin Koivu, sputnik ja tähti -näytelmässä sekä

7.10. ensi-iltansa saavassa musikaalissa Victor/Victoria.

­ Alustavassa työsuunnitelmassa on koulutuksen järjestämistä, mielekkäitä

tapahtumia, harrastajateattereiden yhteistyötä ja verkostojen luomista,

Minna Pirilä-Martti luettelee.

­ Etelä-Karjalan alueella on paljon tietotaitoa ja innokkaita

harrastajaryhmiä, jotka kaikki ovat enemmän tai vähemmän jokainen omassa

nurkassaan. Se on ymmärrettävää kun on juttu päällä ja sitä tehdään

innolla, mutta joitain asioita voidaan varmasti järjestää yhteistyölläkin ­

esimerkiksi tuotannollisia asioita.

Minna Pirilä-Martti ei aio kuitenkaan ottaa pirssiä alle ja ajaa hurauttaa

nuorisoseuraintaloille kertomaan, kuinka asiat ovat ja kuinka ne pitäisi tehdä.

­ Minulla ei ole asioista suurta tietämystä, ja haluan ehdottomasti kuulla,

mitä ryhmät ja toimijat kentällä haluavat sekä mitkä ovat heidän tarpeensa.

Olen ehdottomasti käytettävissä ja haluan olla helposti lähestyttävissä.

Kaikenlaiset ideat ovat erittäin tervetulleita.

Besserwisseriä Minna Pirilä-Martista ei saa tekemälläkään eikä hän oikein

jaksa uskoa, että kaivoon kannetusta vedestä olisi pidemmän päälle hyötyä

kenellekään.

­ Olisi hienoa, jos yhteistyöstä ryhmien kanssa jäisi jokin pysyvä jälki,

että siitä olisi iloa ja hyötyä vielä senkin jälkeen kun olen jo lähtenyt

toiseen ryhmään.

Läänintaiteilijan pesti on ainakin aluksi kaksivuotinen, mutta sitä voidaan

myöhemmin jatkaa. Arimo Haltsonen viihtyi työssään kahdeksan vuotta.

­ Olen Lappeenrannassa ollessani hakeutunut koko ajan tekemään muutakin

kuin olemaan lavalla. Olen ohjannut ja opettanut ilmaisutaitoa.

­ Jossain pääkaupunkiseudulla näyttelijä voi free lancerina kenties tehdä

kaikenlaista, mutta pikkukaupungeissa mahdollisuudet ovat rajallisemmat.

Näyttämötaiteen läänintaiteilijaksi ryhtyminen on yksi tapa laajentaa

teatteritaiteen tekemistä.

­ Kyllä minulla on kipinä jäljellä lavallakin, mutta on helpotus saada

katsoa asiaa välillä muustakin näkökulmasta. Läänintaiteilijan työ ei ole

taiteellista työtä, eikä se minua hätkähdytä ­ voin hyvin olla lavalta poissa.

Mutta Minna Pirilä-Martin näyttelijätyön ihailijoita helpottanee tieto,

että taidetoimikunta on antanut hänelle luvan taiteellisen työhön ­ roolit

kaupunginteatterissa hän vetää läpi sovitulla tavalla samoin kuin ensi

keväänä alkavan Lehmän vuosi -tv-sarjan kuvaukset.

­ Työ ei ainakaan vähene näyttämötaiteen läänintaiteilijana, eikä

työajoista itse päättäminen välttämättä ole yhtään helpompaa kuin työpäivän

jakaminen kahteen osaan, Minna Pirilä-Martti miettii.

PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

Näyttämötaiteen uusi läänintaiteilija Kaakkois-Suomessa on Lappeenrannan

kaupunginteatterin näyttelijä Minna Pirilä-Martti. Hänen työnsä painopiste

on Etelä-Karjalassa.

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola