Rantatontteja täytetty vesialueelle Tervahaudankadun länsipäässä

HEIKKI SOPANENLAPPEENRANTA. Omarantaisten tonttien maantäytöt Lappeenrannan

HEIKKI SOPANEN

LAPPEENRANTA. Omarantaisten tonttien maantäytöt Lappeenrannan Skinnarilassa aiheuttavat kaupungille paineita kaavoitusperiaatteiden muuttamiseen.

Rantatonttiongelma on keskittynyt Tervahaudankadulle, mihin on kaavoitettu omarantaisia tontteja. Osa tonteista on kaupungin vuokratontteja, osa omistustontteja.

Viitisen vuotta sitten kolmen vuokratontin haltijat kadun itäpäässä täyttivät rantaa Kourulan osakaskunnan vesialueelle.

Noin 2 000 neliön täyttö tehtiin ilman virallista lupaa. Kun kaupunki huomasi tapahtuneen, virhettä käytiin oikomaan ja sitä oiotaan vieläkin. Näillä näkymin kaupunki ostaa täytetyn vesialueen osakaskunnalta ja myy tai vuokraa sen tonttien haltijoille.

SAMANLAINEN virheellisen täytön oikomisoperaatio lienee odottamassa myös Tervahaudankadun länsipäässä, missä kolme tontinomistajaa ruoppasi viime vuonna omia rantojaan.

Ruoppaukseen oli vesialueen osakaskunnan suostumus, mutta ehtona oli, että ruoppaajat pysyttelevät tonttiensa rajojen sisällä. Myös mahdollisten tukimuurien piti jäädä tonttien rajojen sisälle.

Viime viikolla kävi ilmi, että ruoppauksen yhteydessä on tehty tontinrajat ylittävää rannan täyttöä. Kaupungin mittausten mukaan rantaa on täytetty vesialueelle yli 300 neliötä.

Rantojen täytöillä ja ruoppauksilla tonttien haltijat ja omistajat ovat halunneet varautua vedenkorkeuden muutoksiin. Varautuminen on vain tapahtunut osittain vesialueen osakaskunnan kustannuksella.

KAUPUNGIN maankäyttöjohtaja Jussi Salo sanoo, että ylitäyttö Tervahaudankadun länsipäässä täytyy selvittää.

– Jonkin verran tonttien rajojen yli on menty. Tutkimme yhdessä ympäristökeskuksen kanssa, mikä tilanne on ja missä rajat menevät.

Salon mielestä kaupungin täytyy tulevaisuutta ajatellen määritellä omarantainen tontti nykyistä paremmin.

Yksi ratkaisu voi Salon mukaan olla, että osa vesialuetta kaavoitetaan tonttiin kuuluvaksi ja rakentamistapaohjeissa sanotaan, että rantaa täytetään vesialueelle.

– Silloin pitää miettiä sekin, onko vesialueen täyttö rakentajaa velvoittava eli rakennusluvan ehto.

Salo sanoo, että onneksi Tervahaudankadun kaltaisia rannantäyttöongelmia nousee esille harvoin.

– Meidän on melko mahdoton valvoa, jos joku päättää täyttää rantaansa. Täyttö kun tapahtuu yleensä nopeasti.

TONTTIRANNAN ruoppauksen aloittamiseen riittää naapurien sekä vesialueen omistajan lupa ja ilmoitus Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen.

Ympäristökeskuksen tarkastaja Kari Pietarinen sanoo, että itse ruoppauksen ja mahdollisten täyttöjen valvominen on kuitenkin viranomaisille mahdotonta.

– Tontin rajojen sisällä pysyminen on tontin omistajan vastuulla. Välillä esille tulee tapauksia, jolloin tontin rajat on ylitetty. Toinen juttu on, kuinka paljon jää tulematta esille ja julkisuuteen vesialueelle ulottuvia täyttöjä. Mutta onhan näitä tapahtunut maailman sivu.

Pietarinen arvelee, että loivilla, matalilla rannoilla riski tontin täyttämisestä vesialueelle on suurin.

– Niin näyttää ainakin käyneen Tervahaudankadulla. Ja jälkikäteen tällaisten asioiden selvittely on ikävää.

TERVAHAUDANKADUN tonttien ruoppauksista on tehty myös kaupungille valitus. Ruoppausluvan antanut naapuri ja vesialueen osakas on vakuuttunut, että ruoppaus pilasi hänen rantavetensä käyttökelvottomaksi.

Hän vaatii kaupunkia ryhtymään toimiin, joilla hänen kiinteistönsä ranta ja puusto saadaan tilaan, jossa ne olivat ennen Tervahaudankadulla alkanutta uudisrakentamista.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Tervahaudankadun länsipäässä omakotitontteja on myös muokattu niin, että osakaskunnan vesialuetta on jäänyt tonttien alle.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen