SEIJA HACKMAN
LAPPEENRANTA. Psykodraama voi olla tehokas keino ponnistaa ulos työuupumuksen ja masennuksen kierteestä. Lappeenrantalainen psykologi ja psykodraamaohjaaja Sirkka Littow kehitti kuntoutusmallin, jossa lievästi masentuneet tarkastelevat tilannettaan ryhmässä draaman keinoin.
Toiminnallinen ja tunteisiin pureutuva terapia on osoittautunut tehokkaammaksi kuin moni muu nimenomaan uupumuksen ja lievän masennuksen hoidossa. Osallistujat saivat terapiasta nopeasti ja kestävää apua. Kaksi vuotta kuntoutuksen jälkeen osallistujat kokivat vointinsa parantuneen ja pitivät kuntoutuksen vaikutusta siihen merkittävänä.
– Monet kuvasivat tilannetta sanoilla ”käänteentekevä” tai ”elämä muuttuu”, kertoo terapian vaikutuksista lisensiaattitutkimuksen tehnyt psykologi Sirpa Jääskeläinen.
Littow alkoi kehitellä kuntoutusta käynnistäessään muutama vuosi sitten Lappeenrannan kylpylaitoksella työterveyspsykologin palveluja. Vastaan tuli pilvin pimein uupumusta potevaa hoitohenkilökuntaa, joita työterveyshuolto ei kyennyt auttamaan. Masennuksen aiheuttama työkyvyttömyys lisääntyi koko ajan.
Littow´lla oli jo kokemusta psykodraaman tehokkuudesta. Kaupungin työterveyshuollon ja kylpylaitoksen kanssa hän anoi Kansaneläkelaitokselta rahoitusta uuden kuntoutusmallin kokeiluun. Tavoite oli tavoittaa uupuneet ja masentuneet työterveyshuollon kautta mahdollisimman varhain ja auttaa näitä laitoskuntoutusta kevyemmin.
Kela myöntyi ja neljän vuoden aikana koossa oli kahdeksan noin 10 kuntoutujan ryhmää. Nyt Masurkka-kuntoutukseksi kutsuttu terapia on Kelan hyväksymä hoitomuoto. Yhteensä 18 päivää kestävän kuntoutuksen järjestää Etelä-Karjalan Ihmissuhdetyö ry. Siihen voi hakeutua oman lääkärin tai työterveyslääkärin kautta.
Psykodraaman voima on siinä, että se tavoittaa suoraan ihmisen tunteet. Ryhmässä simuloidaan arkielämän tilanteita, joissa ihminen ehkä toistuvasti hakkaa päätään seinään. Myös haavoittavia kokemuksia voidaan korjata.
– Vaikka kyseessä on esitys, se on toiminnallista. Tunnetasolla siitä tulee totta. Se laittaa liikkeelle patoutuneet tunteet, vihat, surut. Jälkeenpäin sitten järjen avulla kerrataan, mitä tapahtui, Sirkka Littow selvittää.
Ryhmässä omia toimintatapojaan voi verrata muihin, tarkastella ulkoapäin ja nähdä, miten niitä voisi muuttaa.
Uupumus ja masennus muodostavat usein salakavalan kierteen.
– Kun ihminen huomaa, ettei jaksa, hän karsii kaiken muun paitsi työn. Elämä sokeutuu ja kapeutuu aina lisää.
Juuret kierteelle ovat Littow’n ja Jääskeläisen mielestä työkeskeisessä kulttuurissa, joka on osa suomalaisuutta. Sotien jälkeinen työn arvostus on iskostettu sukupolviin niin syvälle, että työstä on tullut elämää tärkeämpää.
– Ennen edes työnantajia vastuutettiin työntekijän hyvinvoinnista. Nyt vastuu on yksin ihmisellä ja on tajuttava, että osakekursseille ei voi mitään, mutta omille valinnoilleen voi.
Ryhmä ja draama auttavat sokeutunutta näkemään toisenlaisen toimintatavan. Uuvuksiin asti kiltti nainen voi oppia sanomaan ei. Miehetkin voisivat oppia, jos hakisivat apua ennen kuin kaatuvat.
– Moni kuntoutuksen läpi käynyt sanoi huomanneensa, että elämässä on muutakin työ, Jääskeläinen kertoo.
Kuntoutuksen tavoite ei ole yksin työkyky.
– Joskus ihminen huomaa, että on pakko luovuttaa ja hakee vihdoin eläkettä.
Tutkimuksessaan Jääskeläinen mittasi ryhmäläisten uupumusta ja masennusta ennen kuntoutusta, sen päätyttyä ja kaksi kertaa sen jälkeen.
– Muutokset hyvään suuntaan olivat tilastollisesti merkittäviä tai erittäin merkittäviä.
Isona asiana Jääskeläinen pitää sitä, että hyvä kehitys jatkui vielä kahden vuoden kuluttua. Helposti takapakki on edessä, kun ihminen palaa vanhoihin ympyröihin.
Littow ja Jääskeläinen muistuttavat, että sellaisenaan psykodraama ei sovellu kaikille. Syvän masennuksen tai lapsuuden vakavien traumojen parantajaksi siitä ei ole. Oleellista on myös motivaatio elämänsä tutkimiseen ja muuttamiseen.
Seuraavaan Masurkka-kuntoutukseen haku päättyy 22. syyskuuta.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Sirkka Littow´n (oik.) ja Sirpa Jääskeläisen pöytä on täynnä kiehtovia symbolityöskentelyn välineitä.