ANNE KOTIHARJU
ETELÄ-KARJALAN jätehuolto Oy tekee ratkaisun mahdollisesta jätekuljetusten keskitetystä kilpailuttamisesta vuoden, puolentoista kuluttua. Toimitusjohtaja Mika Suomalainen kertoo, että valmisteilla olevassa jätestrategiassa selvitetään niinikään, pitäisikö yhtiön ottaa vastuu myös hyöty- ja ongelmajätehuollosta 11 osakaskunnan alueella. Tuolloin yhtiö vastaisi myös alueen ekopisteistä.
– Uskon vakaasti, että saisimme laskettua kuntalaisten jätehuoltomaksuja keskittämällä kilpailutusta. Jätemaksusta kuljetusten osuus on yli 50 prosenttia, runsaat 20 prosenttia tulee jäteyhtiölle ja loput on veroa.
YMPÄRISTÖYRITYSTEN liitto ry (YYL) puolestaan vetoaa, että jätteenkuljetusjärjestelmä säilyisi sopimusperusteisena. Yksittäisen asiakkaan pitäisi voida valita kuljetusfirma. Lappeenrannan kaupungille osoitetussa vetoomuksessa YYL toteaa, että Lappeenrannan nykyinen sopimusperusteinen järjestelmä toimii hyvin ja asiakkaat ovat siihen tyytyväisiä.
Liiton mukaan kilpailuttamisen tuomasta hinnanalennuksesta ei ole kiistatonta näyttöä. Liitto epäilee, että kuntien jäteyhtiöt eivät siirrä jätteenkuljetuksen kustannussäästöjä asiakkaiden hyödyksi, vaan kuntien yhtiöt lisäävät laskuihin erilaisia kuluja katteidensa parantamiseksi.
Alueellinen jäteyhtiö saisi monopoliaseman koko jätehuoltoketjuun. Alueellinen kilpailutus johtaa jätealan nopeaan rakennemuutokseen, jolloin alan palvelutarjonta vähenee merkittävästi. Työttömyys ja lomautukset uhkaisivat. Sopimusperustainen malli turvaa paremmin pitkäaikaisia työsuhteita kuin määräaikainen kilpailuttaminen.
Liitto jatkaa, että jos yksityinen yritys menettää asumisjätteet, luhistuu sen kilpailukyky myös kilpailtaessa muusta jätehuollosta. Samalla jätteenkuljetuskalustolla kun hoidetaan myös yritystoiminnan jätteiden ajot.
Liitto perää selvitystä myös kilpailuttamisen tuomista hallinnon lisäkustannuksista, riskeistä ja toimivuudesta sekä näyttöjä kokonaistaloudellisista hyödyistä.
IMATRALLA ja Lappeenrannassa on ainoina Etelä-Karjalan jäteyhtiön osakaskunnista käytössään täysin sopimusperustainen malli. Molemmissa on Suomalaisen mukaan poikkeuksellisen korkeat jätemaksut.
Kuntien kilpailutushalukkuutta selvitettiin edellisen kerran kaksi vuotta sitten.
– Kilpailutusasiasta on järkevää tehdä päätös kokonaisuutena. Hyödyt ovat suuremmat, jos kilpailutus koskee koko aluetta.
Suomalainen korostaa, että myös pienet kuljetusyritykset voivat pärjätä kilpailussa. Noin viiden vuoden sopimusaika auttaisi selviämään myös mahdollisista investointitarpeista.
– Tarkoitus olisi tehdä järkevät yhden tai kahden auton urakka-alueet. Kaikkia alueita ei kilpailuta samaan aikaan. Pienillä yrityksillä saattaa olla jopa kilpailuetua siitä, että tuntevat alueen ja reitit.
Eri puolilla Suomea keskustelu jätekuljetuksista käy kuumana.
– Esimerkiksi Kalajokilaaksossa voi puhua roskasodasta, jossa jätteenkuljettajia on jopa uhkailtu.
KESKITETTY kilpailutus auttaisi jäteyhtiötä saamaan haltuunsa kaiken asukasjätteen. Nyt iso osa menee muualle, kun sopimusjärjestelmässä jätekuljetusfirmat voivat päättää, minne jätteen vievät. Tulevaisuudessa myös mahdollisesti energiahyötykäyttöön myytävän jätteen määrästä on saatava varmuus.
Suomalainen perustelee, että kilpailutettaessa isoja massoja saadaan alhaisemmat tarjoukset. Kun yksi auto tyhjentää jonkun alueen kaikki jäteastiat, on se tehokkaampaa kuin haalia sama jätemäärä laajemmalta alueelta.
Vetoomuksen jättäneeseen Ympäristöyritysten liittoon kuuluu 106 jäsenyritystä. Liitto edustaa liikevaihdolla mitattuna 80 prosenttia alan yrityksistä.
KAROLIINA PAATOS
Kuvateksti
Marko Suoanttilan Lappeenrannan Leirissä tyhjentämällä roskiksella olisi monta ottajaa.