ANNE KOTIHARJU
ETELÄ-KARJALAN sairaanhoitopiiri trendistä poiketen kotiuttaa eikä siis ulkoista palvelujaan. Samaan aikaan kun muualla maassa kokonaisia terveysasemia tai jopa sairaalaosastoja ollaan yksityistämässä, keskussairaala vähentää ostopalveluina tehtyjä leikkauksia.
Oman leikkaustoiminnan kasvattaminen sisältyy sairaanhoitopiirin hallituksen tiistaina hyväksymään budjettiesitykseen. Esitys menee vielä valtuuston käsittelyyn.
Sairaalassa on hyvä kirurgitilanne. Hoitotakuuostoja voi vähentää. Säästyneellä rahalla palkataan lisää omaa henkilökuntaa niin, että leikkaus- ja päiväkirurgiatoimintaan varatut tilat saadaan tehokkaaseen käyttöön.
Sairaalassa on todettu, että potilaita kannattaa hoitaa mahdollisimman paljon omana toimintana.
– Tarkoitus on ottaa käyttöön vuonna 2005 valmistunut viides päiväkirurgian leikkaussali, varustaa se sekä palkata sinne osaava henkilökunta. Selvä linjaus on kotiuttaa ulkoa ostettuja palveluja, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Partanen.
– Olemme laskeneet, että voitamme noin puoli miljoonaa euroa, kun tehdään itse. Lisäksi työllistämme Etelä-Karjalassa ja raha jää silloin omaan maakuntaan.
Tähän asti kahdesta yksityisestä sairaalasta on hankittu hoitotakuuleikkauksia 1,4 miljoonalla eurolla.
KIRURGIAN ylilääkäri Antti Hietaranta uskoo, että oman leikkaustoiminnan kasvattaminen onnistuu ja kannattaa.
– Toimenpiteitä kannattaa tehdä mahdollisimman paljon omana työnä sairaalan kustannusrakenteen takia: korkeat kiinteät kustannukset juoksevat joka tapauksessa. Lisäksi kirurgitilanne on edelleen paranemaan päin.
Hoitotakuu toteutuu Hietarannan mukaan muuten, paitsi ortopediassa.
– Siinäkin tullaan koko ajan lähemmäs tavoiterajaa. Enää satakunta potilasta joutuu odottamaan yli kuusi kuukautta, eikä tuo ylitys aina johdu meistä, vaan esimerkiksi siitä, ettei ajankohta sovi potilaalle.
Johtajaylilääkärin sijainen Esko Hussi toteaa, että sisätaudeissa ja psykiatriassa joudutaan edelleen käyttämään myös ostolääkäreitä.
Jouko Partanen kuvaa ensi vuoden budjettia tiukaksi.
– Kun vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna maksuosuudet saavat kasvaa vain kaksi prosenttia, siinä ei ole juuri väljyyttä mukana.
Talousarvio on miljoona euroa alijäämäinen, jotta kuntien maksuosuus pysyy suunnitellussa raamissa.
SUURIN INVESTOINTI on uusi 10 miljoonan euron G-siipi. Sen rakentaminen alkaa keväällä ja rakennus valmistuu vuonna 2009. Siipeen sijoittuvat synnytys- ja naistentautien yksikkö, lastentautien yksikkö sekä lasten ja nuorisopsykiatrian osastot ja apteekki.
Sairaanhoitopiiri kaksinkertaistaa ensi vuonna varahenkilöstönsä. Jouko Partanen kertoo, että 23 varahenkilöä vakinaistetaan. Varahenkilöt tekevät sijaisuuksia. Pätevien sijaisten saaminen on jo kangerrellut ja sijaistilanteen uskotaan vaikeutuvan.
Sairaanhoitopiiri siirtyy sähköiseen potilastietojärjestelmään vuoden alussa. Järjestelmässä potilastiedot siirtyvät potilaan luvalla organisaatiosta toiseen esimerkiksi keskussairaalasta terveyskeskukseen.
– Se poistaa kaksinkertaista työtä sekä paperityöruljanssia, kuvailee Partanen.
Alueen kuvantamis- ja laboratoriopalvelut yhdistyvät toukokuun alusta lukien sairaanhoitopiirin alaiseen uuteen diagnostiikkakeskukseen.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Päiväkirurgisia leikkauksia voidaan jatkossa tehdä keskussairaalassa enemmän, kun tilaa saadaan lisää. Sairaanhoitajat Leena Westerholm (vas.) ja Marjo Willman sekä anestesialääkäri Kaisu Palmén työskentelivät päiväkirurgian osaston heräämössä tiistaina.