MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Päätös uusista osaamiskeskuksista tehdään marraskuussa. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) arvelee, että päätös syntyy kolmen viikon päästä.
– Voi olla, että päätökset saadaan vasta vähän myöhemmin, mutta päätösten sisältö pyritään lyömään lukkoon hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnassa noin kolmessa viikossa, Pekkarinen kertoo.
Pekkarisen mukaan päätöksen valmistelu on jo pitkällä. Suurin vaikeus on sovittaa ministerityöryhmän jäsenten aikatauluja niin, että työryhmä pääsee kokoontumaan.
– Muun muassa minun aikatauluni ovat nyt niin hankalat, että yritämme saada kokousta koolle niiden mukaan, Pekkarinen tunnustaa.
Osaamiskeskustyöryhmä teki viikko sitten perjantaina klustereista esityksen hallitukselle. Lappeenrantaan osaamiskeskusta hakee kaupungin omistama Lappeenranta Innovation Oy.
– Eri paikkakunnat ovat keskenään pyrkineet rakentamaan omista vahvuuksistaan klusterin. Meillä on esimerkiksi metsäklusteri, jossa Lappeenranta on mukana ja viisaat koneet, jossa Lappeenranta on mukana. Ja oli siellä pari kolme muutakin osaamisaluetta, Pekkarinen muistaa.
– Me teemme nyt arvion, mitä klustereita me ylipäätään laitamme pystyyn, ja ketkä niissä ovat mukana, hän jatkaa.
PEKKARISEN mukaan uusien osaamiskeskusten perustaminen on kuitenkin keskeneräinen asia myös sen takia, että hankkeiden rahoitus on vielä osittain auki.
– Rahoituksen suuntaviivat kuitenkin tiedetään, hän täydentää.
Pekkarinen oli itse aikoinaan luomassa osaamiskeskuksia Suomeen. Puhuessaan maanantaina Innovaatioseminaarissa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululla hän tunnusti, että koko keitos ryöpsähti lopulta hieman yli. Maahan ehti syntyä peräti 48 osaamiskeskusta.
Parhaillaan käynnissä oleva uusi hakukierros karsii osan näistä rönsyistä. Pekkarisen mukaan valtioneuvosto aikoo laittaa myös virkamiehiä koordinoimaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirmailua tieteen ja tutkimuksen vihreillä niityillä.
– Tarkoitus on, että jokaista osaamisklusteria varten nimitetään kauppa- ja teollisuusministeriöön koordinaattori, jonka kustannukset ministeriö maksaa.
MAAHAN ollaan parhaillaan Suomen Akatemian johdolla perustamassa myös osaamiskeskittymiä.
Jotta maallikkokin varmasti ymmärtäisi osaamiskeskittymän ja osaamiskeskuksen eli osaamisklusterin eron, VTT ja metsäteollisuuden Keskuslaboratorio ovat perustaneet metsäalan osaamiskeskittymän toiminnan organisoimista varten yhteisen Metsäklusteri osakeyhtiön.
– Sille pitäisi keksiä ihan kokonaan toisenlainen nimi kuin osaamiskeskittymä, Pekkarinen paheksuu.
– Osaamiskeskittymien avulla on tarkoitus tunnistaa viisi tai kuusi sellaista tieteenalaa, jotka ovat Suomen kannalta välttämättömiä menestysaloja, hän jatkaa.
Pekkarisen mukaan osaamiskeskittymiin aiotaan keskittää nimenomaan tieteelliset asiat ja tutkimukselliset voimavarat. Osaamiskeskuksista ei silti ole tarkoitus tehdä mitään tieteellisen tutkimuksen maakuntasarjaa.
– Toinen on puhtaasti tieteen keskittymä ja toinen soveltavan tieteen keskittymä, Pekkarinen määrittelee.
EUROOPAN UNIONI satsaa puiteohjelmakaudella 2007-2013 yli 55 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Jos Suomi saa suurin piirteen samanlaisen siivun EU:n tutkimusmäärärahoista kuin tähänkin asti, jaossa on noin miljardin euron potti.
Suomessa uskotaan, että älykkäät integroidut systeemit ovat vahva kasvuala ensi vuosikymmenellä. Pekkarisen mukaan Suomen puheenjohtajakaudella on ARTEMIS-ohjelma saatu käyntiin.
Metsäteollisuudelle ei sen sijaan ole omaa puiteohjelmaa.
– Sellaista ei ole metsäklusterin tai metsäteollisuuden nimikkeellä, vaan alan tutkimus on mukana esimerkiksi bioteknologian ja nanoteknologian puiteohjelmien sisällä, Pekkarinen kertoo.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen puhui tiistaina Lappeenrannassa ministeriönsä tiedepolitiikasta.