Päihdeäitien ensikoti tulisi kovaan tarpeeseen Lappeenrannassa

Lisääntynyt viinankulutus heijastelee sosiaali- ja terveystoimen ensi vuoden budjettiesityksiin. Myös perheen mielenterveysongelmat ja erotilanteet kasaavat lasten huolikuormaa.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Päihdeäitien ensikoti olisi yksi keino ehkäistä ennalta

Lappeenrannassa lisääntyviä lasten huostaanottoja. Sosiaalipalvelujen

johtaja Marja Kosonen toteaa, että päihteiden rooli lasten huostaanotoissa

korostuu.

­ Jos katsotaan kaikkia lukuja ja syitä lastensuojeluilmoituksissa, kyllä

siellä entistä isompana tekijänä on joko nuoren oma tai vanhempien

päihteidenkäyttö. Päihteidenkäyttö taas liittyy usein perheväkivaltaan.

Näistä ja lisäksi mielenterveysongelmista lastensuojeluongelmat kumpuavat.

Varhainen puuttuminen korostuu entisestään palveluissa.

­ Sanotaan, että me olemme liian myöhään liikkeellä. Tässä päihdeongelmiin

erikoistuneen ensikodin avopalveluyksikössä ongelmaan tartuttaisiin

alkuvaiheessa. Raha-automaattiyhdistykseltä saattaisi nyt ilmeisesti irrota

tukea päihdeäideille. Kaupungin lisäksi päihdeäitien ensikodissa olisi

mukana Ensi- ja turvakotien liitto sekä Etelä-Karjalan perhetyön

kehittämisyhdistys.

­ Muualla Suomessa on saatu hyviä tuloksi päihdeäitien hoidosta jo

raskauden aikana sekä heti synnytyksen jälkeen.

VARHAISEN PUUTTUMISEN superyksiköiksi kaavaillaan kolmea moniammatillista

neuvolakeskusta. Perheet voivat saada kodinhoitoapua äkillisiin arkipäivän

pulmiin äidin tai perheenjäsenen sairastuessa tai muussa vaikeassa

tilanteessa. Keskus neuvoo ja ohjaa perhettä kriiseissä kuten vaikeassa

avo- ja avioerossa, taloudellisissa ja parisuhteen ongelmissa sekä lapsen

hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä huolissa.

­ Avioerotilanteet ja huoltajuusriidat ovat vaikeutuneet ja ne ovat myös

lisääntyneet ja ne kestävät pahimmillaan vuosikausia. Lapset jäävät

erotilanteessa vanhempien pulmien jalkoihin.

Varhaista puuttumista on myös perhetyöntekijöiden lisääminen. Nykyisin

heitä riittää lähinnä lastensuojeluperheisiin.

Lisääntyneet ongelmat näkyvät myös kasvaneina perheneuvolan jonoina.

Jonotusaika neuvolaan on ollut noin 90 päivää ja lapsi- ja

nuorisovastaanoton lääkärille kolmesta kuuteen kuukautta. Perheneuvolaan

pitäisi saada ensi vuodeksi uusi psykologi-sosiaalityöntekijä -työpari.

Esityksiä budjettiin

Moniammatillisen perheneuvolakeskustoimintamallin käynnistäminen, 219 000

euroa (kaupungin osuus)

Perheneuvolaan uusi työpari moniammatillisen neuvolakeskuksen

palvelulinjaan 100 000 euroa

Päihdeäitien ensikoti 110 000 euroa

17 huostaanottoa tänä vuonna

Lappeenrannassa on tänä vuonna tehty tähän mennessä 17 huostaanottoa. Koko

vuonna 2005 huostaanottoja oli 13, edeltävinä vuosina 18,15, 23, 24,12.

5,4 prosenttia lapsista Etelä-Karjalassa on vuosittain lastensuojelun

avohuollon tukitoimien pirissä, vastaava luku koko maassa 5 pros.

Etelä-Karjalassa on huostaanotettu vuonna 2004 1,3 prosenttia lapsista, kun

vastaava luku koko maassa oli 1­2 prosenttia.

Suomalaisista lapsista 17­20 prosenttia elää väkivaltaperheessä ja vielä

suurempi osa kärsii vanhempien päihteiden käytöstä.

Odottavista äideistä 4­7 prosenttia käyttää päihteitä sikiölle

vaarallisella tavalla.

Lasten ja nuorten hyvinvointiselvitys

Pienten lasten perheiden arki sujuvaksi

Mahdollisuus saada joustavasti ja taloudellisesti kodinhoitoapua silloin,

kun sitä tarvitaan esimerkiksi äidin sairastuessa, väsyessä tai jotta perhe

pystyisi selviämään arjen ongelmista.

Riittävä opastus ja neuvonta perheille arjen tarpeissa; vauvan ja pienten

lasten hoidossa, kodinhoidossa ja ruuanlaitossa.

Riittävät ja tarvittaessa toistuvat neuvoloiden terveydenhoitajien kotikäynnit.

Perheiden talousneuvonnan kehittäminen.

Terveyskeskuslääkäreille enemmän aikaa neuvoloissa ja vastaanotoilla tukea

pikkulapsiperheitä terveysongelmissa, vaikeissa perhetilanteissa ja

mielenterveysongelmissa.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju