LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Nuoret valittavat tuon tuosta nuorisotilojen puutetta Lappeenrannassa. Myös asukasyhdistykset vaativat ajoittain kaupungilta uusia nuorisotiloja etenkin uusille asuinalueille.
Ei nuorisotiloista kuitenkaan mitään huutavaa pulaa ole päätellen selonteosta, jonka Lappeenrannan nuorisotoimi teki lokakuun lopulla kaupunginhallitukselle. Selvityksen mukaan nuorisotoimi tarjoaa lapsille ja nuorille sekä nuorisojärjestöille monipuolisesti toimitiloja eri puolilla kaupunkia.
Nuorisosihteeri Pirjo Korjola kertoo selvityksessä, että suurin puute on bänditiloista ja sisäskeittipaikoista.
– Jo vuosia on keskusteltu, että bänditiloja tarvittaisiin enemmän. Samoin nuoret kyselevät sisäskeittitilaa, jonka puutteessa he joutuvat käyttämään autojen parkkihalleja, Korjola täydentää puhelimessa.
Muuten kaupungin nuorisotilojen määrä on hänen mukaansa hyvä, ainakin nuorisotoimen voimavaroihin nähden.
Tilat on nykyisin keskitetty nuoriso- ja kerhokeskuksiin ja paikkoihin eri puolille kaupungin taajama-aluetta.
Tärkein tila on monitoimi- ja nuorisokeskus eli monari kaupungin keskustassa Vapaudenaukion laidassa.
Itäalueen nuorille on Pontuksen nuorisotalo ja Lauritsalan kerhokeskus Lauritsala-talon yläkerrassa. Länsialueilla on Sammonlahden kerhokeskus Sammontorilla. Voisalmessa on kerhokeskus koulun yhteydessä. Puutarhurinkadulla on keskustan kerhokeskus, joka on järjestöjen toimitila.
– Nuijamaalla on nuorisohuoneisto, ja sitten on vielä leirikeskukset Päiviössä ja Asinsaaressa ja Rapattilassa leirimaja, kaupungin nuorisotilojen valvoja Ari Vasara jatkaa.
Nuorisotiloissa on nuorisotoimen ohjaajien valvomaa toimintaa ja järjestötoimintaa noin 10-18-vuotiaille pääasiassa iltapäivisin tai iltaisin.
Vakiokäyttövuorojen lisäksi tiloja voi tilata tilapäiskäyttöön. Päivisin osa tiloista on myös vanhempien kaupunkilaisten käytössä.
– Nuorisolla on mahdollisuus vaikuttaa tilojen toimintaan, Pirjo Korjola muistuttaa.
Nykyisellään tilojen käyttöaktiivisuus vaihtelee.
– Sammontorin tilat nuoret ovat ottaneet omakseen.
Vasara kertoo ainakin Nuijamaan nuorisotilan olevan vähässä käytössä.
Ainakin aiemmin kaupungilla oli nuorisotiloja, jotka eivät olleet missään käytössä. Kaupunki on niistä luopunut.
– Mäntylässä luovuttiin 120 neliön kerhotilasta, jota kukaan ei käyttänyt. Kun paikka suljettiin, niin jo rupesi tarvetta olemaan, Ari Vasara kertoo.
Vasara muistuttaa, että kaupungin nuorista useimmat käyvät harrastuksensa riennoissa. Kaupungin nuorisotiloja käyttää vain osa nuorista, hekin tietyn ajan varhaisnuoruudestaan.
– Nuorisotilojen riittävyys riippuu siitä, keneltä kysytään. Nuorten käsitys nuorisotilasta on usein vähän erilainen kuin meillä.
– Nuorille se tarkoittaa yleensä vapaamuotoista paikkaa, jossa on monenlaista touhua kuten mahdollisuus pelata tietokonepelejä ja tehdä elokuvia ja bändi-iltoja, joihin pääsee ilmaiseksi sisään. Tällaisiin toiveisiin emme pysty vastaamaan.
Vasara toivoo järjestöjen tulevan kumppaniksi nuorisotilojen ja -harrastusten kehittämisessä. Hetken muotiharrastuksiin kaupunki ei hänen mukaansa kuitenkaan rupea satsaamaan.
Esimerkkeinä pitkälle kantaneesta yhteistyöstä Vasara mainitsee FK-radan, joka valmistui mikroautoharrastajille kaupungin maalle järjestöväen talkootyönä jo 1970-luvun lopulla.
Tuore esimerkki yhteistyöstä on Suomi-Venäjä-Seuran hankkeena monarille tullut Netti-Setti. Se tarjoaa hyviä tietokoneita myös maahanmuuttajanuorten käyttöön.