PETTERI VÄRTÖ
LAPPEENRANTA. Asuinrakennusten korottaminen ja liikerakentamisen lisääntyminen korostuvat Lappeenrannan keskustan uudessa osayleiskaavassa. Ne myös huolestuttavat eniten kaupunkikuvakeskusteluun osallistuvia lappeenrantalaisia.
Keskustassa on tyhjää liiketilaa, joten mistä kauppiaita ja niille asiakkaita kuvitellaan löytyvän lisää. Rakennusten korottamisen jälkeen pitäisi nähdä sekä suojellut rakennukset että uudet hyvät rakennukset, kuuluu viesti kaavoituspäällikkö Erkki Jouhkille.
Jouhki esitteli joulukuussa teknisen lautakunnan käsittelyyn menevää ja alkuvuodesta nähtäville asetettavaa keskustan osayleiskaavaa tiistaina Lappeenrannan Killan yleisötilaisuudessa. Ja tyynnytteli selvityksillä reilun 20 hengen yleisöään:
Kaupallisen selvityksen perusteella riskiä ei ole. Vähittäiskaupan kehitys on ollut lievästi nouseva ja jatkuu sellaisena. Ostovoima puolitoistakertaistuu tulevien 15 vuoden aikana, joten liiketilaa tarvitaan lisää, Jouhki sanoi.
Ostovoima kasvaa, vaikka väkiluku ei. Samoin ihmisten asumisväljyys lisääntyy, vaikka ruokakuntien koko pienenee. Kaavassa keskustarakennusten maksimikorkeus on neljäviisi kerrosta, hän jatkoi perusteluitaan.
Jouhkin mukaan rakennusten korottaminen riippuu kiinteistönomistajan päätöksestä. Toteutuvat korottamiset tapahtuvat todennäköisesti alamäkeen siten, että sama räystäskorkeus kiertää korttelin, Jouhki kertoi.
OSAYLEISKAAVAN tavoitteena on palvelutarjonnan lisääminen keskustassa sekä keskustan tekeminen mahdollisimman rauhalliseksi ja viihtyisäksi oleskelupaikaksi. Käytännössä se merkitsee autoja maan alle ja kruunua jalankulkijan päähän.
Autot hallitsevat nykyisin keskustaa, eivät shoppailijat. Marian aukio ja Paasikiven puisto ovat autovoittoisia eivätkä asukkaiden kokoontumispaikkoja. Muutosta tarvitaan, Vaasan keskustaratkaisua ihaileva ja Imatralla kävelykadun vuoksi asuva Jouhki sanoi.
Nykyinen autoilukulttuuri tulee tiensä päähän viimeistään öljyn loppuessa. Lappeenrannassa autot katoavat keskustasta nopeammin, jos väljäksi tehty osayleiskaava toteutuu. Toteutettua kävelypainotteista katua pitävät ongelmallisena sekä suunnittelija että varsinkin käyttäjä.
Lain mukaan kadun saa ylittää vain kohtisuoraan. Nyt Kauppakadun ja Koulukadun risteyksessä on varsinainen kaaos eivätkä autot noudata nopeusrajoituksia. Mikä on jalankulkijan juridinen asema onnettomuustilanteessa?, Jouhkilta tivattiin.
Lappeenrannassa on vielä matkaa oikeaan kävelypainotteiseen katuun. Kävelypainotteisella kadulla ei ole pysäköintipaikkoja eikä suojateitä. Kadulle ei ole vielä omaa merkkiä, mutta Vaasassa ongelma on ratkaistu pihakatu-merkillä. Kävelypainotteisella kadulla voi leikkiä, tämä vastasi.
RAKENNUSTEN korottamiseen löytyy keskustan arvoarkkitehtuurin ihailun ohella myös matkailullinen näkökulma. Saimaalta rantautuvalle Lappeenranta nousee kuin amfiteatteri kaupunginlahdesta. Tätä ei haluta pilata, mutta myös kaupunkilaisten Saimaa-näkymä halutaan turvata.
Amfiteatterimaisuus ei häviä näissä suunnitelmissa. Saimaata pitäisi voida katsoa vesitornista, Jouhki kertoi. Yhtä korkealta kaavoituspäällikkö kommentoi myös joukkoliikenteen kulkua keskustassa, mistä tuntuu päivittäin tulevan esiin uusia ideoita.
Osayleiskaava ei ratkaise keskustan joukkoliikennekysymystä. Mahdollisia reittejä on vielä useita. Vaihtopysäkin paikka on kaupallisessa painopisteessä ja tulevaisuudessa se sijainnee todennäköisesti Valtakatua ylempänä, Jouhki totesi.