Ovako Bar selvästi suurin veronmaksaja Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan yrityksille viime vuosi oli tuloksellisesti varsin hyvä. Monet maakunnan suurimmat yritykset paransivat tuloksiaan edellisestä vuodesta ja maksoivat veroja entistä enemmän.

MARTTI HYTTI

ETELÄ-KARJALAN suurimpien yritys tuloskehitys oli viime vuonna myönteinen.

Kaikkiaan 23 yrityksen verotettava tulo nousi yli miljoonaan euroon, kun edellisenä vuonna siihen ylsi 20 ja vuonna 2003 vain 15 yritystä.

Ovako-konserniin kuuluva teräsyhtiö Ovako Bar oli Etelä-Karjalan suurin veronmaksaja viime vuonna. Yrityksen verotettava tulo oli kolminkertainen toiseksi suurimpaan veronmaksajaan eli metsäyhtiö Tornatoriin verrattuna.

Etelä-Karjalan Osuuskauppa oli kolmanneksi suurin veronmaksaja.

Ovako Barin verotettava tulo moninkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.

Yhtiön verotettava tulo oli viime vuonna 51,5 miljoonaa euroa, kun se oli edellisenä vuonna vain 1,7 miljoonaa euroa.

OVAKO BARIN tehtaanjohtaja Heikki Nyholm korostaa, että kahden viime vuoden verotettavat tulot eivät ole vertailukelpoisia.

­·Ero on siinä, että olimme vuonna 2004 Wärtsilän verotuksessa eli konserniverotuksessa. Viime vuonna teimme itsenäisen veroilmoituksen.

Hän kuitenkin myöntää, että viime vuosi oli tuloksellisesti hyvä.

­·Terästoimitukset olivat korkealla tasolla ja kannattavuus oli hyvä. Siitä iloitsemme, ja siitä se tulos tuli. Vuosi 2004 oli hyvä, mutta viime vuosi oli vielä parempi.

Nyholm painottaa, että kuluva vuosi on sujunut tuloksellisesti hyvin.

­·Odotamme hyvää vuotta tästäkin.

Ovako Bariin kuuluvat Imatran Terästehdas ja Turengin teräspalvelukeskus.

Imatralla on 650 työntekijää ja Turengissa alle 20. Heinäkuussa Ovakon omistajat Rautaruukki, Wärtsilä ja ruotsalainen SKF myivät yhtiön saksalaiselle terästehtaalle ja hollantilaiselle sijoitusyhtiölle.

Yrityskauppa vaatii vielä EU:n hyväksynnän.

TORNATOR oli vuonna 2004 Etelä-Karjalan suurin veronmaksaja. Yhtiö, joka on maamme kolmanneksi suurin metsänomistaja valtion ja UPM:n jälkeen, teki viime vuonna hieman paremman tuloksen kuin edellisenä vuonna.

Toimitusjohtaja Arto Huurinainen toteaa, että viime vuosi meni tuloksellisesti hyvin.

­·Liikevaihto ja tuloskehitys ovat kuluvana vuonnakin olleet hyviä. Odotan liikevaihdon kasvavan 10­15 prosenttia. Valtaosa tuloistamme kertyy puutavarakaupasta, mutta rantatonttien myyntikin näyttelee edelleen merkittävää osaa.

Yhtiön tonttivaranto on hänen mukaansa edelleen hyvä, vaikka Saimaan rantatontit alkavat olla vähissä.

­·Meillä on tarjolla noin tuhat rantatonttia. Omistajan ja myyjän kannalta on myönteistä, että rantatonttien hinnat ovat kovasti nousseet.

ETELÄ-KARJALAN Osuuskauppa on vuosien ajan kuulunut kolmen suurimman veronmaksajan joukkoon Etelä-karjalassa. Viime vuonna Eekoon verotettava tulo oli noin 8,5 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Ahti Manninen vakuuttaa, että Eekoon tulos paranee tänä vuonna.

­·Vahva tuloskehitys on jatkunut kuluvanakin vuonna. Myyntimme lisääntyi tammi-lokakuussa noin kuusi prosenttia. Todennäköisesti verotettava tulo kohoaa liki kymmeneen miljoonaan euroon.

Hän muistuttaa, että Eekoon arvoihin kuuluu tuloksellisuus.

­·Haluamme hyödyttää yhteiskuntaa ja maksaa veroja, jotta yhteiskunnalliset palvelut voidaan säilyttää. Samalla huolehdimme omasta palvelu- ja kilpailukyvystämme. Normaalisti investoimme noin 10 miljoonaa euroa vuosittain liikepaikkoihimme. Ensi vuonna investoimme peräti 30 miljoonaa euroa.

SUOMEN KARBONAATTI on viime vuosina kuulunut suurimpien veronmaksajan joukkoon Etelä-Karjalassa. Yhtiön verotettava tulo heikkeni viime vuonna, kun paperiteollisuuden työmarkkinakiista nipisti liikevaihtoa.

Toimitusjohtaja Curt-Erik Lövberg arvioi, että kuluvan vuoden liikevaihto kasvaa vain hieman.

­·Paperiteollisuuden rakennemuutos heijastuu paperipigmenttien kysyntään.

Olemme pystyneet säilyttämään tulostason kustannuksia säästämällä ja tehokkuutta lisäämällä.

ES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Teräksen hinnannousu näkyy osaltaan Ovako Barin tuloskehityksessä. Imatran terästehdas valmistaa pyörö-, latta- ja neliötankoja noin 250 000 tonnia vuodessa.

Kirjoittaja:
Martti Hytti