PETTERI VÄRTÖ
ETELÄ-KARJALAN pelastuslaitoksessa kytee pari pelonpoikasta. Osa maakunnan pienistä kunnista on huolissaan palo- ja pelastustoimen palvelutason säilymisestä, osaa kuntia kismittää Lappeenrannan kaupungin käytös isäntäkuntana.
Kipinän on aiheuttanut Lappeenrannan päätös sopeuttaa pelastuslaitoksen ensi vuoden budjetti oman toimintakatteensa kasvuun. Sovittu kolme prosenttia vaihtui 2,2 prosentiksi ja investointimääräraha laski.
Pelastuslautakunnan yli kävely herätti huolen tulevasta virantäytöstä.
Maakunnallisen pelastuslaitoksen lähtökohtana oli, että palvelutaso ei laske syrjäkylillä. Imatralta Parikkalaan päin eläköityy piakkoin neljä päällikkötason virkamiestä. Täällä toivotaan, että virat eivät häviä alueelta, pelastuslautakunnan jäsen Sari Tiainen Parikkalasta sanoo.
Etelä-Karjalan pelastuslautakunta kuuluu Lappeenrannan kaupungin alaisuuteen, ja kaupungilla on oikeus muuttaa lautakunnan päätöksiä. Lautakunnan päätösten muuttaminen kyseenalaistaa kuitenkin pelastustoimen maakunnallisuuden.
PARIKKALASSA suurin huoli on vapaapalokuntatoimin-nan jatkuvuus. Pelastustoimen päällikköviroilla on keskeinen rooli vapaapalokuntien pyörittämisessä kärkikunnissa. Virkojen menettämisen myötä palvelutaso taatusti laskee, Sari Tiainen uskoo.
Vapaapalokuntien tulevaisuus huolestuttaa myös Lemillä ja Rautjärvellä. Pelastuslautakunnan varajäsen Terho Kemppinen kertoo, että Rautjärven kylillä pelätään rahan ja varsinkin tarvikkeiden riittävyyttä.
Lemillä kirvelevät käynnissä olevat vpk:n sopimusneuvottelut.
Vapaapalokuntalaiset eivät ole tyytyväisiä siihen, että työnantajavelvoitteet on aikomus työntää ry-pohjalle ja että vakuutusturva on heikentymässä. Hirveästi ei koeta, että palvelu olisi parantunut alueellisen toiminnan kautta, lautakunnan varajäsen Antti Pokkinen sanoo.
LAPPEENRANNAN sanelupolitiikka maakunnallisessa pelastuslaitoksessa aiheuttaa välillä ristiriitoja, Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan varajäsen Esa Pelkonen Luumäeltä toteaa, mutta varoo esittämästä henkilökohtaista mielipidettään.
Toinen varapuheenjohtaja taas ei.
Isäntäkuntamallissa on ongelmana isännän otto-oikeus. Tässä mallissa voi aina käydä näin. Malli voisi olla toinenkin, esimerkiksi yhtiö. Lappeenrannan päätöksen merkityksiä käyttötalouden kannalta on toistaiseksi vaikea arvioida, imatralainen Anna Metsi kertoo.
Metsin mukaan on mahdollista, että muutkin kunnat toimisivat Lappeenrannan lailla ollessaan isäntäkuntia.
Porun synnyttäneeseen päätökseen ollaan kunnissa varmasti tyytyväisiä talouden näkökulmasta, sillä rahaa jää säästöön, Metsi arvelee.
ISÄNTÄKUNTA ja sen toiminta saa naapurikunnissa myös ymmärrystä. Isoin kunta rahoittaa toimintaa eniten, joten sillä on myös eniten sananvaltaa, todetaan Luumäeltä ja Ylämaalta. Kunnissa ollaan lisäksi tyytyväisiä maakunnallisen pelastuslaitoksen uusimaan kalustoon.
Ylämaan maksuosuus on minimaalinen. Kunta ei olisi yksinään pystynyt järjestämään pelastustoimea nykytasolla, joten olemme olleet saamapuolella. Palokuntalaiset ovat kuulemani mukaan olleet tyytyväisiä uusittuun kalustoon, lautakunnan jäsen Anne Parkko sanoo.
Kuvateksti
Vapaapalokuntatoiminnan jatkuvuus huolestuttaa Etelä-Karjalan kärkikunnissa ja Lemillä. Kuvassa autonkuljettajan pelastamista harjoittelevat Nuijamaan vpk:laiset Saija Pohjolainen, Anssi Talonpoika ja leikkuria pitelevä Ari Vakkila.