ANNE KOTIHARJU
ENNÄTYSLÄMMIN loppuvuosi pienensi selvästi lämmityslaskuja. Samalla lämpimyys kutisti energiayhtiöiden ja -laitosten tulovirtaa, kun kulutus pieneni. Esimerkiksi Lappeenrannan Energia Oy:n viime vuoden tulos näyttäisi toimitusjohtaja Reijo Kolehmaisen mukaan painuvan miljoona euroa tappiolliseksi.
– Sitä tuo marraskuun puolivälin jälkeen alkanut lämpökausi merkitsi. Sitä ennen näytti vielä siltä, että olisimme päässeet nollatulokseen. Joulukuussa myynti jäi kuitenkin lähes 30 prosenttia normaalivuodesta. Se merkitsee euroissa ja energiamäärissä aika paljon.
Lappeenrannan Energian myyntipäällikkö Marko Pollari sanoo viime vuoden lämmönmyynnin jääneen 4,6 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi.
– Joulukuussa myynti oli peräti 26,9 prosenttia pienempi. Lämpimyys vaikuttaa yhtiöön kahta kautta. Ensinnäkin toimitetun energian määrä tippuu lämmössä ja jonkin verran sähkössäkin, ja toiseksi Mertaniemen voimalaitos voi tuottaa vähemmän sähköä, kun lämpöäkin syntyy vähemmän.
KAUKOLÄMMÖN osuus yhtiön liikevaihdosta on ollut yleensä noin 37 prosenttia. Toissavuoden joulukuun alussa kuluttajahinta nousi ja toinen hinnankorotus osui viime lokakuun alkuun. Kaukolämmön laskussa kiinteiden maksujen osuus on noin 30 prosenttia ja muuttuvien noin 70.
– Nämä hinnankorotukset kuittaantuvat ainakin osin kulutuksen vähenemisenä. Kyllä säiden pitäisi näkyä selkeästi laskun loppusummassa.
Mertaniemen maakaasuvoimalan paras hyötysuhde saavutetaan tuotantojohtaja Tuomo Parviaisen mukaan noin neljässä pakkasasteessa. Nyt hyötysuhde on jäänyt hieman pienemmäksi.
– Pörssisähkön hinta on laskenut, mutta se on edelleen korkeampi kuin maakaasulla tuotettavan sähkön muuttuvat kustannukset, eli voimalaitosta on kannattanut edelleen käyttää.
IMATRAN LÄMMÖN myyntiin ja tulokseen vaikutukset ovat toimitusjohtaja Lauri Lihavaisen arvion mukaan suhteessa samat kuin Lappeenrannassakin.
– Vielä marraskuussa näytti siltä, että tulos on kovasti plussalla budjettiin verrattuna. Asiakasmääräkin oli kasvanut. Nyt ehkä tuo ylimääräinen parin-kolmensadan tuhannen euron tuloslisäys hävisi. Joka tapauksessa tulos jää plusmerkkiseksi.
Joulukuun myynti pieneni neljä prosenttia marraskuusta, kun se normaalisti kasvaa reippaasti. Lihavaisen mielestä lämpösäästö on syytä ottaa positiivisena asiana.
– Niin kauan kuin ollaan tuontipolttoaineiden varassa, kaikki säästö mikä tulee jää maan rajojen sisäpuolelle.
JOUTSENON ENERGIAN toimitusjohtajan Päivi Kangaspunnan näppituntuman mukaan sään vaikutukset eivät ole suuret.
– Odotamme edelleen samansuuntaista voitollista tulosta kuin edellisenäkin vuonna.
Kangaspunta muistuttaa, että teollisuus käyttää suurimman osan energiasta eikä siihen sää vaikuta. Toimitusjohtajana ja kuluttajana Kangaspunnalla on vähän erisuuntaiset toiveet.
– Tässä työpöydän äärellä toivon pikkuisen pakastuvaa, mutta kotona ajattelen vähän toisin päin.
Sähkön myyntiin keskittyneen Imatran Seudun Sähkön liiketoimintapäällikkö Pentti Niemeläinen ei usko lämpöaallon vaikuttavan juurikaan yhtiön tulokseen.
– Kun on ollut niin pimeää, on ehkä poltettu valoja tavallista enemmän, mutta lämmityksen osuus on paljon valaistusta suurempi joka tapauksessa. Lämpimien säiden ilo on se, että kansantaloudellisesti kertyy säästöjä.
Joulukuu oli Etelä-Karjalassa tilastojen mukaan lämpimin runsaan sadan vuoden seurantajaksolla. Keskilämpötila oli 1,4 astetta, kun se pitkällä aikavälillä on -5,2 astetta. Kylmin joulukuu sattui vuoteen 1915, jolloin keskilämpö oli -15,2 astetta.
Viime vuoden pitkälle kevääseen jatkuneet pakkaset tasasivat hieman energianmyyjien koko vuoden myyntiä.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Ennätyslämmin loppuvuosi kutisti energiayhtiöiden tulovirtaa, kun kulutus pieneni.